A poulsen artichoke
B Barcelona-tuoli
F Finlayson pyyhkeet
P poulsen artichoke
M Marimekko verhot
M Mulberry Bayswater
T Toikka = lintukokoelma
A poulsen artichoke
B Barcelona-tuoli
F Finlayson pyyhkeet
P poulsen artichoke
M Marimekko verhot
M Mulberry Bayswater
T Toikka = lintukokoelma
En ole ikinä käynyt Moskovassa, kuullut kauhukertomuksia luteista ja kaikesta kalliista. Ruplan arvo kun on muutamaan kertaan tippunut, muuttui kallis metropoli edulliseksi perhekohteeksi.
Asuimme yhteensä 3 eri hotellissa.
Menomatkalla 4 yötä vietimme Radisson Slavyanskayassa. Hotelli oli ensimmäinen länsimaalainen hotelli maassa ja ikää rakennuksella oli kiitettävästi. Huoneita on hotellissa 264 kpl ja tasoja varmaan monia. Iso hotelli tarkoittaa myös paljon ryhmiä busseineen, mutta hissejä oli tarpeeksi ja odotusaikoja ei tullut.
Kuntosali ja uima-allas olivat käytössä sekä muutama kiva sauna. Sijainti oli mitä parhain, vieressä iso ostoskeskus ja metroasema.
Venäjällä ei löytynyt sellaista parkkipaikkaa, jossa ei olisi ollut huonosti parkkeerattuja autoja. Hotellin parkkipaikka oli meidän tullessa täynnä, mutta vastapäätä oli ilmainen pysäköintialue, jossa automme oli 4 seuraavaa päivää. Kun kävelimme parkkipaikan läpi, näkyi autoja, jotka oli pysäköity 4 parkkiruudun keskelle. Ja näiden takia meidän auto ei mahtunut vartioidulle parkkipaikalle. Järkeä ? Kuitenkin alueella on henkilökuntaa.
Paluumatkalla ensimmäisen yön vietimme hotelli Cosmos ksessa. Tervetuloa Neuvostoliittoon. Palvelu lähes ala-arvoista, hotellihuoneet ovat täynnä pastellivärejä. Yhden yön helposti nukkuu ja sijaintihan on mitä paras.
Seuraavat 4 yötä vietimme Radisson Blue Belorusskaya ssa, jossa ainoa huono puoli oli parkkipaikan puuttuminen. Hallia rempattiin ja kadut olivat täynnä autoja.
Hotelli on moderni, sisustus tyylikästä, henkilökunnan palveluasenne kunnossa ja englannilla pärjäsi loistavasti. Hotellilla oli alakerrassa saunat ja hieno kuntosali, saunakin oli päällä aamusta myöhään iltaan asti. Aamiaiselta odotin enemmän. Ehkä yleensäkin Venäjällä ei arvosteta aamiaista, sillä taso ei vastannut edes Suomen Scandic tasoa. Blue tason hotelleissa yleensä on jotain extrakivaa ja täältä kaikki tämä puuttui. Aamiainen aamiaisena oli kuitenkin muihin aamiaisiin ko. maassa verrattuna ehdottomasti paras.
Lähellä ei ollut suoranaisesti mitään. Kävelymatkan päässä oli rautatieasema, jossa oli mm metro. Mutta mitään kauppoja ei juurikaan ollut tai yleensäkin erikoista tekemistä.
Pitkä blogitauko päättyy. Olimme pitkällä kesälomamatkalla ja sielläpä ei voinut päivytyksiä tehdä. Mutta eipä hätää mitää, moni muu on myös pitänyt pitkän tauon.
Ostimme keväällä Venäjälle vuosiviisumit ja päätimme käyttää niitä koko rahan edestä ja tämän vuoden kesälomamatka suuntautui idän päin.
Etukäteen yritimme kovasti käydä läpi reittiä, mutta suomalaiset eivät liikaa Venäjällä vietä aikaa. Yleensä matkailusivustot olivat lähinnä vain venäjäksi ja muut kielet oli käyty google kääntäjän kanssa läpi ja tosiasia on ettei sivuista saanut oikeastaan mitään selvää.
Mutta avoimin mielin kohti seikkailua. Siis kesälomaa.
Aloitimme matkan Helsinki – Tallinna laivaylityksellä, jonka jälkeen autolla kohti Narvaa. Tällöin oli jo iltapäivä pitkällä, Venäjän puolella ajomatkaa oli riittävästi, joten päätimme tehdä rajan ylityksen vasta aamulla. Narvassa majapaikkoja löytyy kiitettävästi.
Emme olleet tutkineet tarpeeksi rajanylitystä, sillä ylitysajan voi varata netistä. Me menimme rajalle, jossa totuus paljastui. Jonotusaika kauniina kesäpäivänä oli peräti 11 h.
Onneksi konkreettisesti ei tarvinnut olla jonossa, me vietimme kauniin kesäpäivän rannalla ja sitten rajan yli. Rajan ylityksessä meni tunti ja siitä oli edessä 4 h ajomatka kohti ensimmäistä hotellia. Ylitysajalla on puolensa ja puolensa. Liikennettä ei ollut yhtään eikä hotellin respassakaan ollut liikaa ruuhkaa.
En ole Oulussa käynyt kuin muutaman kerran eläessäni ja nyt kävin toistamiseen tänä vuonna. Ja vuosihan on vasta puolessa välissä.
Lennot teimme Finnairin siivin, menossa oli pieni potkurikone ja matka kesti ylimääräiset 30 min. Tämä tietenkin tajuttiin vasta matkalla. No, perille päästiin, mutta tähän asiaan voi kiinnittää huomiota seuraavalla kerralla.
Majoituimme Lapland hotelliin ja olimme liikkeellä juuri oikealla hetkellä. Heti varauksen jälkeen hotelli oli täyteen buukattu, kuten koko Oulu. Vasemmiston puoluejuhla vietettiin ko. viikonloppuna sekä lauantaina esiintyi Deep Purple.
Meillä oli tiedossa erilaista tekemistä, päivä aloitettiin Nallikarilla. Vaikka ilma ei ollut kuin morsian, on ranta upea, näkee että rannasta pidetään hyvää huolta ja turistit otetaan huomioon mielellään. Pidin aluksi lounasta kalliina ( 15.50 ), mutta muutin mieleni hyvin nopeasti. Buffassa oli salaatteja, keittoa, lämpimiä, aivan ihanaa leipää ja tietenkin jälkiruokia. Ehdottomasti tänne uudestaan. Ja maisemat nautittiin kaupanpäälle.
Illalla kävimme Maikkulan kartanossa ja viereisessä rakennuksessa vietettiin häitä, paikka on todella suosittu. Henkilökunta aivan ihanaa, ruoka hyvää ja tunnelma katossa.
Oulu on tunnettu karaokeaktiviteetista ja niitä piti tietenkin lähteä kiertelemään.
Koska kaupungin hotellit ja lennot olivat täynnä, olivat myös kaupungin ravintolat täynnä. Ja sehän ei meitä haitannut.
Ensi kerralla aiomme varata ohjelmapalvelun kautta jotain tekemistä. Olympialaiset, oscarit ? Mukavaa yhdessäoloa ja hinnat eivät ole päätähuimaavia.
Matkan plussat
Tuttukin kaupunki voi yllättää, kun viitsii vähän enemmän etsiä vaihtoehtoja.
Lapland hotelli oli mukava yllätys. Kaikki eivät pitänyt lappalaista sisustuksesta, koska Ouluhan ei ole Lapissa. Minä itse tykkäsin todella paljon. Henkilökunta oli hyvin asiantuntevaa ja mukavaa.
Vaikka minne mentiin, saatiin vain hyvää palvelua. Erityisesti ravintoloissa.
Miinukset
Hyttyset. Niitä oli ja paljon. Se että neuvotaan älä huido ei auta. Tulevat takavasemmalta ja pistävät. Ei kiva.
Hotelli sijaitsee kirkon vieressä, joka puolen tunnen välein soittaa kelloa. Itse en moiseen herännyt, kämppikseni kyllä. Aika outoa ettei hotelli ole laittanut tuplaikkunoita, sillä valituksia aiheesta on tullut.
Tee lähtöselvitys ajoissa. Kun koneet ovat täynnä, ei ole kiva että kaikki seurueesta istuvat eri puolella konetta. Oma moka.
Ipanainen on tehnyt hyvää työtä lastenvaatekirppissaralla. Paljon on yrittäjiä ollut mutta ilman lisämyyntiä, homma ei toimi. Puhdas kirppistoiminta ei ole, ainakaan pk-seudulla niin kannattava business.
Oma kohderyhmä on aina kirppistavaroille, mutta myös lisää uutuuksia tarvitaan aina. Myymälästä saa siis sekä käytettyjä vaatteita sekä uusia astioita, tavaroita, juomapulloja ja vaikka mitä. Liike vaikuttaa pieneltä, mutta on hyvin kompakti.
Uutena aluevaltauksena Ipanainen pitää luentoja ja kursseja, näiden tulonlähteiden avulla liike on toiminut jo jonkin aikaa. Hienoa !
Homma toimii hyvin helposti asiakkaan kannalta. Varasin talvella paikan ja viikon paikkoja ei enää ollut vapaana, eli piti ottaa 2 viikon paikan. Paikka on hyvin suosittu !!!
Kävin etukäteen hakemassa Ipanaisen omat kestokassit ja vein ne kotiin. Ne sai laittaa niin täyteen kun vaan mahtui ja lisäksi saa viedä 1-2 isompaa tavaraa. Itse vein turvaportin ja taaperokärryn.
Sitten vaan odotellaan. Heti kun olin tuonut tavarat, tuli viesti olet tuonut myytävät. Kun myyntijakso alkoi, tuli viesti ja samoin kun loppui. Ja kun olin hakenut myymättä jääneet pois.
Paikka itse ilmoittaa hinnoittelevat myytävät edullisesti ja tämä kyllä pitää paikkansa. Sieltä ei saa listaa myytyjen tavaroiden hinnoista, mutta tiedän mitä vein myyntiin ja lista minkä Ipanaiselta sain, oli eurojärjestyksessä myydyt tuotteet, tyyliin 02.05 e euroa jne. Mutta kaikki mitä vein myyntiin, oli minulle tarpeetonta, joten olen tyytyväinen kaikkeen kauppaan.
Hinta vaikutti suolaiselta, 2 kassillista 65 euroa, mutta se määrä mikä niihin mahtui oli melkoinen ja kyllä työstä aina pitää maksaa. Talvivaatteet seuraavaksi myyntiin.
Majoitusvaihtoehtoja miljoonakaupungissa riittää. Löytyy majoituksia läheltä keskustaa hintaan 3 euroa yö ja sitten ihan huippuluksusta. Koska olimme vain yhden yön, päätimme panostaa sijaintiin ja valitsimme Park Inn Nevskyn, joka sanansa mukaisesti sijaitsi pääkadulla, tarkemmin ottaen pääkadun sivukadulla, mutta päärautatieaseman vieressä.
Park Inn it ovat ihan ok majoituksia, vst. Suomessa Sokos. Homma toimii mutta ei mitään luksusta tai erikoista. Ja tämä riitti meille loistavasti. Passit pitää jättää rekisteröinnin ajaksi respaan ja ovat valmiita n 15 min päästä. Huoneet peruskauraa, mutta lapsen kannalta todella kiva extra oli huoneissa kiva ikkunakulmaus, lattiasta lähes katonrajaan oleva ikkuna, joka oli kolmion muotoinen. Pimeällä ikkunan avaus toi yöperhosia sisään. Aamiainen peruskauraa, ei hyvä, ei huonokaan, ihan peruskauraa. Henkilökunta loisti poissaolollaan, ovella kysyttiin huoneen numeroa ja toinen vei käytettyjä astioita pois hitaalla temmolla. Vapaita paikkoja löytyi peräti 1, joten istuin yksin 8 hengen pöytään.
Mutta aamiaisen osuus hotellista on tietenkin pieni ja sijainti oli loistava.
Lähdimme kaikki kauempana olevalle ostoskeskukseen, jossa oli isohko spa. Matka aloitettiin metrolla ja polettien ostamisen jälkeen siirryimme metroon. Asema on selkeä, mutta kävelemistä on reippaasti. Olen edelleenkin sitä mieltä ettei kaikkia pysäkkejä ole merkattu karttaan, mutta perille päästiin. Ratikoissa on taas erikseen rahastaja ja siellä myydään myös vain kertalippuja, hinta hieman edullisempi kuin metrossa. Matkustaminen ei kummassakaan kulkuneuvossa ole mitään luksusta. Appeni jalka turposi, kun lauantaina seisoi metrossa ja metro liikkui omaa vauhtiaan. Kyyti ei ollut tasaista ja ääni oli niin kovaa ettei pystynyt naapurin kanssa juttelemaan.
Suosittelen lämpimästi istumaan metrossa.
Talvella käydessämme jäi ostoskeskus Galleriassa tekemättä kosmetiikkaostokset sarjasta Natura Siberica. Nyt sitten päätin tehdä täsmäkäynnin Galleriaan, joka sijaitsi aivan hotellin läheisyydessä. Pietarissa puhutaan yleisesti huonosti englantia, mutta kyllä liikkeessä joku osaa jonkin verran. Kaikki kirjoitushan purkeissa oli venäjää, joten ilman kääntäjää en tiennyt ostanko kosteusvoidetta vai kuorinta-ainetta. Pelkästään liikkeen löytäminen oli haasteellista, tällä kertaa ei näyteikkunassa ollut mainosta ja neuvonnan ihminen ei tietenkään tiennyt mitään.
Säkillinen lähti mukaan kaikkea tarpeellista, mm päivä- ja yövoidetta, silmänympäryysvoidetta, hiusnaamioita, kuorintavoiteita. Kauniita purkkeja koko rahalla.
Seuraavana aamuna suunnitelma oli selkeä. Lapsi halusi mennä edellisellä kerralla tuttuun minijunaratanäyttelyyn, joka on kyllä tosi upea paikka. Lisäksi siellä toimii netti ! Ja viettivät siellä 4 h aikaa.
Appeni tykkää kierrellä kirppareilla ja hän halusi käydä paikallisella kirpputorilta, joka löytyy siniseltä linjalta, Uder Maya.
Matka hotellista perille kesti lähes tunnin, eli metrolinjoja kun vaihtaa, saa käytävillä kyllä kävellä.
Kirpputori alkaa heti ulko-ovelta jossa myyjät myy vaatteita, joita Suomessa ei kukaan laittaisi edes päälle. Sana lumppukaan ei kerro koko sanaa.
Nokka kohti rautatien ylityspaikkaa ja täältä löytyi lisää koppeja. Kaikki tällä välillä oli ns. puhdasta roskaa. Heti raiteiden toisella puolen oli paluu menneisyyteen ja Viron toreille. Kopiotuotteita ja kalliita hintoja. Ei kiitos. Koska ei ollut muutakaan tekemistä, päätettiin rohkeasti mennä eteenpäin. Tämän jälkeen tuli lumppukeräyksien määränpää. Isoja, isoja kasoja vaatteita ja säilytyksen ominaisuushaju. Äkkiä eteenpäin.
Välillä, siellä täällä löytyi jotain vähän kivempaa, mutta kun mietin enemmän, tajusin tuote ei ollutkaan kiva, sen ”kivan” arvo nousi silmissäni siinä ympäristössä.
Esim. hopeinen, hyvin käytetty susi-riipus maksoi 30 euroa, pelkkä riipus, eli hintataso oli kyllä korkea.
Appeni kerää mm venäläistä posliinia ja lopulta löytyi ostettavaa: jääkarhu ja kirahvi. 2 helposti rikkoutuvaa esinettä ja n 50 euroa köyhempänä lähdimme takaisin hotelliin ja hyvin pian myös kohti laivaa.
Näkemisen arvoinen paikka, mutta jos ei ole Pietarissa ennen käynyt, ehkä ei kannata uhraa sitä 4 h mitä matkoineen täällä helposti menee.
Mieheni on innostunut Pietarista ja hommasimme koko perheelle vuoden viisumit Venäjälle.
Vaikka juna ei tänä päivänä kauaa kestä, on laiva todella edullinen. St Peterlinella on ihan ok aikataulu, viikonloppumatkaa varten suorastaan tehty. Lähtö klo 18, aamulla perillä, paluu klo 19 ja perillä klo 08.
Hinnatkin ovat edullisia, 3 aikuista, 1 lapsi ja 2 hyttiä maksoi n 100 euroa per suunta.
Talvella kun olimme edellisen kerran kyseisellä matkalla, oli laiva lähes tyhjä. Nyt oli paljon muita turisteja, mm Saksasta ja Kiinasta. Appi ja mieheni kävivät katsomassa midnight shown ja ravintolassa ei ollut yhtään tyhjää istumapaikkaa, lisäksi paljon ihmiset seisoivat.
Laivan ehdoton miinuspuoli on rajan ylitys. Tulli oli suoraan vanhasta Tallinnasta. 10 koppia, joista 4 on kiinni, 4 ottaa vain venäläisiä vastaan ja 2 muita kansalaisuuksia. Me emme menneet siihen alkuryysikseen, aula oli aivan tukossa. Mutta silti siitä kun laiva tuli maihin ja olimme maissa, tullin jälkeen, aikaa meni 1,5 h. Vertailuna junassa tullivuodollisuudet tapahtuu junamatkan aikana.
Itse aina ihmettelen tätä saamattomuutta. Tänä päivänä kun kaikki tiedot voidaan antaa hyvissä ajoin, miksei mitään tietoa käytetä hyväksi ?
Meidän takana oli vanhempi mies, joka käveli keppien kanssa. Hän kuului saksalaiseen ryhmään ja yritti päästä jonon ohi. Heillä oli sovittuna pääsevät ryhmänä ensimmäisenä tulliin. Mutta häntäpä ei päästetty, koska heidän sovittu aika oli jo mennyt. Mies yritti selittää aula oli täynnä ihmisiä ja hän ei voinut liikkua keppien kanssa niin nopeasti eikä voinut seistä ihmismassassa. Mm portaat laivasta eivät todellakaan ole mitenkään turvallisimmasta päästä. Mutta armoa ei tunnettu. Kepit tai ei, jonon hännille vaan.
Liikuntaesteisille, valitse toinen laiva.
Liikkuminen Pietarissa on helppoa. Metro on laaja ja hyvin edullinen, hinta on 0,50 e per kerta. Poletteja voi ostaa kassalta ja automaatista. Myös taksit ovat edukkaita. Kun tulimme satamaan ja lähdimme kävelemään keskustaan päin, matka on pitkä, ei voi kävellä, tuli taksiviereen ja kysyimme hintaa. 1000 ruplaa maksoimme ja kaikki olimme tyytyväisiä. Paluussa otimme mittaritaksin ja hinta oli n 25 % enemmän. Tosin mittari oli navigaattorin alla, eli meille loppusumma ilmoitettiin matkan päätyttyä. Ihan laillista ei tämäkään ollut. Maassa maan tavalla, näinhän se menee.
Liityin viime vuoden viimeisenä päivänä en osta vaatteita 2016 -ryhmään ja yllättävän hyvin on mennyt. Mitä nyt housut alkaa loppumaan. Yhden kerran sorruin, kun löysin POPin raitasukat – 15 % alesta. Näitä sukkia on kehuttu ja paljon, sekä omat sukkani eivät vaikuta kovinkaan laadukkailta, saati sitten aina ei omaa alkuperäistä pariakaan löydy.
Onneksi ystäväni keksi loistavan lauseen ” käytä hameita, säästä housuja ”. Joten nyt on pukeutumiseni ollutkin hyvin mekko- ja hamepainoitteinen. Eli kaikki vaatteet mitkä tuovat iloa otetaan kaapista käyttöön.
Ompelukone ja parsinneula ovat tuttuja kapistuksia pyykkäyspäivänä ja huomaan korjauspinon kasvaneen.
Lisäksi otin 1000 tavaran poistamisen -haasteen tukemaan toisiaan ja täytyy sanoa että heikosti mennään.
Ostoksia on vuoden sisällä tullut 100 kpl ja poistoja 425 kpl. Ei kovin lupaavaa, mutta kesä ja kirppareiden loistoaika on vielä edessä. Ja huutisilmoituksiakin tällä hetkellä näpyttelen lähes päivittäin.
Nyt onkin seuraava haaste edessä, uusi käsilaukku, joka maksetaan huutistuloilla. Muuten hyvä, mutta yhdessäkään kohteessa ei ole yhtään huutoa. Aikaa on, onneksi näitä haasteita ei tehdä minuuttiaukiololla.
Olimme nyt toista kertaa kutsuttuina syntymäpäiville Keravalle, joita juhlittiin Lasten liikuntakeskus Pompitissa.
Ja en varmaan voi tarpeeksi ylistää paikkaa, sillä se oli todella mukava.
Hinta 120 euroa sisältää 8 lasta ja lisälapset maksavat 13 euroa. Paikalla on kummallakin kerralla ollut todella mukava ohjaaja ja kesto 1,5 h on passeli.
Aluksi oli polttopalloa, sitten temppurata pienemmällä puolella ja tämän jälkeen oli pientä kilpailua isommalla puolella ja lopuksi vapaata temmellystä. Ohjaajan kanssa oleva hetki kestää tunnin.
Kaikki lapset tykkäsivät todella paljon. Ja me paikalla olleet aikuiset.
Hintaan sisältyy paikka ja ohjaaja, erikseen on keittiö, jossa on kaikki perusjutut ja sinne voi tuoda omat tarjottavat kertakäyttöastioineen. Perussiivous, mitä harjalla lähtee, kannattaa tehdä itse, koska ohjaajalla on jo toinen ryhmä edessä, kun oma porukka lopettelee ruokailuja.
Koska kotimme on sen verran kaukana, sain jäädä paikanpäälle katsomaan, valvomaan ja tietenkin mukana juhlimaan. Ohjaaja antoi minullekin pari vinkkiä miten heitetään frisbetä ja näytti miten kävellään pallon päällä.
Ehdottomasti, jos asuisimme lähempänä, meidän synttärit juhlittaisiin aina täällä.
Mutta emme ole ainoita, jotka paikasta tykkäävät, sillä paikka on todella suosittu. Synttärisunnuntaina juhlia oli n 10. Ohjaaja oli vielä klo 15 hymy naamassa, joten tätäkin työtä tehdään käsi sydämellä.
Kiitos paljon juhlista !
Mieheni yllätti minut, tilasi perheelle liput Pariisiin.
En ole ollut Pariisissa vuosikausiin, joten odotimme innolla matkaa.
Koska Euro-Disney sijaitsee samassa kaupungissa, päätimme yhdistää 2 yötä Disneyhin. Ja tämä oli virhe, koska olemme olleet niin useasti Rapakon takana. Pariisin Disneyssä on hyvin paljon laitteita joko korjauksen alla tai muuten vaan poissa, mm 2 isompaa puistoa oli poissa käytössä. Sisäänpääsymaksu kuitenkin oli ihan normaali, meidän perheen liput maksoivat reilu 400 euroa ja joka paikkaan oli n tunnin jonot. Meidän onneksi laitteet olivat lähes samat kuin Orlandossa, joten emme menettäneet mitään sillä että emme päässeet laitteisiin. Mutta harmitus oli tietenkin suuri kun mm Star Wars oli poissa käytössä ja aukeaa vasta ensi vuonna.
Vietimme 3 päivää Disneyssä ja koko aikana emme nähneet yhtään kulkuetta, emme yhtään ns extraohjelmanumeroa emmekä yhtään hahmoa. Kulkueista on tiedot ohjelmatiedotteissa, Orlandossa ei ohjelmia tarvinnut katsoa, koska niitä oli niin paljon ja niistä tuli myös hyvät kuulutukset.
Myös ilotulitukset olivat poissa, illan show oli valoshow, joka heijastettiin linnaa vasten. Ihan mukava ohjelmanumero, mutta vaatimaton muihin Disneyhin verrattuna.
Asuimme Disneyssä Radissonissa, joka hotellina oli todella mukana. Tänne päästiin Radissonin omalla bussilla, joka lähti 30 min välein hotellilta ja matka kesti n 15 min. Sama bussi lähti myös puolen tunnin välein puistosta ja illan viimeiset, kuten aamun ensimmäiset bussit olivat hyvin täynnä. Keskellä päivää on parin tunnin tauko ja tulimme Pariisista juuri tauon aikana, jolloin jätimme laukut Disneyn matkatavarasäilöön, joka maksoi 3 euroa iltaan asti. Pisteet edukkuudesta. Ruumaan menevä laukku maksoi kalliimmillaan 9 euroa.
2 yön jälkeen menimme takaisin Pariisiin. Automaateista saa todella hyvin metro- ja junaliput. Automaatissa on mm kohta oletko menossa tästä asemalta Disneyhin. Lippu maksoi n 20 euroa suunta meidän perheeltä.
Sunnuntai, äitienpäivä oli meillä kaupunkipäivä ja kaupungin kaupat ovat silloin lähes kokonaan kiinni. Suomessa on ollut isoa älämölöä kauppojen aukioloajoissa ja Pariisissa on ihan ok että kaupat ovat sunnuntaisin kiinni.
Kaupunkihan on kaunis sinällään ja syömistä, korjaan erinomaista syömistä löytyy jokaisesta kulmasta. Mies ja lapsi viettivät päivän paikallisessa Heurekassa ja itse kaupungilla. Illalla menimme Eiffeliä katsomaan muutaman muun kanssa. Mm poliisit tekivät ryntäyksen katukauppiaita kohtaan. Itse kovasti ihmettelin hintatasoa, 5 minieiffel avaimenperää maksoi yhteensä euron. Siinä ei liikaa jää kaikille rahaa. Eiffel oli jälleen kerran täynnä ihmisiä, turisteja. Itse olen käynyt näköalalla ihan tarpeeksi, minä en jaksanut jonottaa, muu perhe päätti kävellä ensimmäiset portaat ylös. Ylemmäksi olisi pitänyt jonottaa tunnin hissiin, joten he päättivät tulla alas ja jättää ylimmät kerrokset väliin.
Äitienpäivänä ilma oli mitä parhain, kuten koko loman aikana, kuten myös Suomessa.
Norjalaisella lennot menivät kivasti. Orlyn juna oli nopea ja maksoi n 10 euroa suunta. Bussilla olisi päässyt edullisemmin. Emme ostaneet matkalaukulle lippua, mutta sen verran pienet ostokset olivat Disneyssä, että pärjäsimme loistavasti laukuillamme. Perinteiset ruokaostokset olivat niin samassa hintatasossa etten niitä viitsinyt tuoda. Lisäksi mennen tullen oli hattuhyllyllä yllättävän hyvin tilaa, muut olivat matkalla isompien laukkujen kanssa.