Opiskelijana en irtonumeroita ostele ja ne muutamat lehdet, joka tippuvat postilaatikosta ovat joko lahjaksi saatuja tai ilmaisjakelulehtiä. Tämän takia kaikki lehdet tuleekin luettua hyvin kannesta kanteen.
Lähikauppojen kanta-asiakaslehdessä Me on joka kuukausi hauska artikkeli, jossa kerrotaan ihmisistä kauppamatkalla. Ensimmäisessä osassa haastatellaan asiakkaita, kysytään mitä aiot ostaa ja toisessa osassa näytetään mitä tuli ostettua.
Tässä jutussa on sama idea. Edellisessä postauksessa oli esillä mitä voisin tehdä ja nyt kerron mitä sitten lopulta tein.
Kyllä, Adam Lambert sai aikaiseksi sen, että lähdin perjantai-iltana kohti Hartwallia. Konsertti ei, ihme kyllä, ollut loppuunmyyty ja ostin lipun suoraan sanoen aivan liian halvalla huutiksesta. Hyvä paikka ja paljon faneja. Ympärillä olevat nuoret neidot kirkuivat, osasivat laulujen sanat ulkoa ja tanssivat, se kaikki tarttui ja fiilis oli minullakin katossa. En kuvitellut olevani fani, kalenterissa oli tyhjä kohta ja konserttipaikan sijainti kotiani kohtaan on suorastaan loistava, kynnys lähteä oli hyvin matala. Yhtäkkiä konsertin edetessä huomasin että hei, mähän tunnen tämän biisin, tämänkin osaan ulkoa. Adam on selvästi kova sana myös radion soittolistoilla. Enkä ihmettele. Upea Adam, upea konsertti, loistava alku viikonlopulle.
Lauantaina normaaliin tapaan iski sitten kuume. Koulussa viime viikolla oli väliviikko ja kun ei mitään tosi top urgenttia ollut to do -listalla, kroppa vaati lepoa ja sitä sitten saikin lauantaina n 16 tunnin mittaisella unella. Teki hyvää ja vielä parempaa lompakolle, koska Artekin alennusmyynti jäi odotetusti väliin.
Sunnuntaina elämä jo voittikin ja lähdin reippaana ulos. Ennen kotiinlähtöä oli tarkoitus käydä Forumissa, bloggaajien kirppiksellä ja mikä pettymys se olikaan. Kun saavuin, oli aukioloaikaa jäljellä alle tunti ja jono oli niin pitkä ettei ollut mitään järkeä jäämään jonottamaan. Ennen tilaisuuden alkua oli aivan varmasti järjestäjillä tiedossa bloggaajien suosio ja siitä huolimatta tilaisuus järjestettiin pienessä tilassa. Vaatteet olivat ylipienillä rekeillä ja kauppa huolimatta siitä että asiakasmäärää oli rajoitettu tupaten täynnä.
Kysymys miksi moisia tapahtumia järjestetään, jos perusasiat ovat retuperällä ? Tällaisesta tapahtumasta jäi niille paha mieli, jotka tulivat ja eivät päässeet edes sisälle. Tuskin bloggaritkaan riemusta hyppineet kun tajusivat etteivät lukijat päässeet paikanpäälle.