Arkisto | helmikuu, 2015

Vuorossa lentokentät

18 Hel

Lentokentissä on eroja ja ehdottomasti tämän reissun ykköspalkinnon saa Singaporen kenttä Changi.

Vaikka lentokentän merkitys matkassa on minimaalinen, voi huonosti toimiva kenttä tehdä sen että koko reissu jää tekemättä.  Siksi hyvää kannattaa aina kehua.

Olen käynyt kentällä lukuisia kertoja, valtaosa on ollut ns. ei ruuhka-aikoina ja siitä huolimatta kaupat ovat hyvin auki, matkat terminaalien välillä helppokulkuisia, edullisia ruokapaikkoja pikaruokapaikoista astetta parempiin, paljon kärryjä, ilmainen netti omaan puhelimeen ja käytössä olevia laitteita plus monta muuta. Sieltä löytyy mm uimapaikka, puutarha, kentän omat nettisivut ovat hyvät ja paljon henkilökuntaa auttamassa.

Käydessämme ensimmäistä kertaa mieheni kanssa ko. kentällä, löysin täydelliset vihki- ja kihlasormukset kultasepänliikkeestä. Ikävä kyllä heillä ei löytynyt kokoja, mutta antoivat yhteystiedot ja pyysivät tilaamaan ennen seuraavaa matkaa. Palvelua loppuun asti.

Äidiksi tulemisen jälkeen arvostan tietenkin paljon leikkipaikkoja ja Changissa niitä on kiitettävästi. Ehdoton plussa on ilmainen sky train, jossa mies ja lapsi viihtyivät hyvin.

Tullessamme Malesiasta saimme väärää tietoa kentälle pääsystä, vihreää linjaa pitää mennä Tanah Merah pysäkille asti, jossa metro erkanee. Ennen lentokenttää on vain messujen pysäkki. Metrokartassa tämä näkyy hyvin selvästi, mutta siitä huolimatta meidät ohjattiin väärin. Perille päästiin joka tapauksessa.

Paluussa oli matkatavaraa paljon enemmän ja taksimme jätti meidät kentällä suoraan ulko-ovien luo, jossa oli heti ensimmäisenä Cathayn tiski. Olimme n 2,5 h ennen lennon lähtöä, jonoa oli alle 10.

Tällä kertaa vierailut Hong Kongin kentälle jäivät minimaaliseen, n tunti per suunta ja paluussa saimmekin juosta portille. Gold Coastin kenttä on pieni, joten siellä ei voikaan olla mitään sen kummempia erilaisuuksia. Domodevo, Moskovan kakkoskentästä jätetään kirjoitukset kirjoittamatta. Toimii, mutta hirveä ikävä ei ole.

Mainokset

Ensimmäinen stoppi – Johor Bahru, Malesia

14 Hel

Vaikka varasimme lennot hyvissä ajoin, oli Singaporen hotellitilanne aika ikävä, suoraan sanoen tuntui liian kalliilta. Joten vaihtoehto siirto Malesiaan sai kannatusta hyvinkin nopeasti. Pientä takapakkia tuli heti rajalla. Lähdimme matkaan perjantaina, saavuimme Singaporeen lauantaina ja muutaman muun kanssa olimme rajalla. Suomeksi täyskaaos. Tuli mieleen ajat, jolloin suomalaiset jonottivat Viroon ja varsinkin tullissa sitä tunnelmaa riitti.

Yli päästiin jonottamalla ja päätettiin seuraavalla kerralla arkipäivänä. Tullirakennusta vastapäätä löytyy taksikoppi punaisille takseille. Kerrot minne olet menossa, maksat ja jatkat jonottamista. Maksu oli n 3 euroa ja se pysyi vakiona joka kerta. Hinta oli edullisempi kuin toisinpäin, mikä varmaan selittää jonon pituutta. Lisäksi tulopäivänä satoi vettä kaatamalla ja katoksen alla oli mukava seistä.

Mieheni valitsi hotelliksi Tune-hotellin, jossa kaikki extra maksaa. Ilmastointi, saippuat, pyyheliinat, televisio, aamiainen jne. Mutta kun hotelli varattiin muualta kuin Tunen omilta sivuilta, saatiin parilla eurolla koko repertuaarin. Vertaileminen kannatti. Malesia on yksi niistä maista, jossa kannattaa maksaa vähän extraa, jotta saat aivan eri tasoa. Ikävä kyllä siinä vaiheessa kun päätimme jäädä Johor Bahruun, kohtuuhintaiset first class hotellit olivat jo täynnä. Myös pitkissä matkoissa välillä kannattaa asua vaatimattomasti. Olimme matkalla yli 3 viikkoa. Lopputuloksesta tulee aivan eri, maksetaanko majoituksesta 150 euroa vai 20 euroa per yö.

Ehdoton kohokohta oli Legolandissa käynti, jossa vietimme koko päivän. KFC.ssä sai alennuslippuja, eli jos olet menossa, kannattaa googlettaa mahdollisimmat alennukset. Jonotus oli pitkä, mutta ihmiset juttelivat keskenään ahkerasti. Sain kovasti ihmetystä aikaan kun kerroin tämä oli 3.s kerta Malesiassa. Lisäksi mieheni ja lapseni vierailivat päivän verran Angry Birds puistossa, jossa erikoisuutena oli lopussa yhteistanssi, johon koko henkilökunta osallistui. Ja äidit rivissä kuvasivat lastensa jalanliikkeitä.

Ostokset jäivät Malesiassa hyvin minimiin. Löysin kivoja passin kansia, jotka vieläkin ovat ehjät sekä itselleni kännykkäkotelon, josta tietenkin osa jo hajonnut. 2 eurolla tuskin laatua kaipaakaan.

Parhaat muistot jäivät ruokaihmisenä meidän aamiaisravintolasta. Lemppariksi muodostui riisiä kookoksella. Tarjoiluastian pohjalla oli kookoksen lehtiä ja riisi keitetään kookosmaidossa. Tarjoilija hämmästeli joka kerta kun kehuin riisiä herkulliseksi. Sainkin aina vastauksen, rouva, se on vain riisiä.

Menomatkalla juttelin miehen kanssa, joka käy päivittäin Singaporessa töissä. Koko perhe asuu Malesiassa ja vain hän käy rajan takana töissä. Päivittäin menee n 5 h mutta hän on tottunut siihen. Muistiin seuraavaa kertaa varten, vältä ruuhka-aikoja.

Viikonloppu Tallinnassa

10 Hel

Mieheni sai kivan päähänpiston, viikonlopuksi Tallinnaan.

Olemme koko perhe niin punainen laivavalinnassa ja tällä kertaa kokeilimme uutta, poistuimme laivalta sen tullessa maihin. Laivahan lähtee Helsingistä klo 21.30 ja oltiin heti puolen yön jälkeen hotellissa. Ehdoton plussa on paluun aikataulussa sunnuntain kohdalla : 16.30 Tallinna – 19.00 Helsinki, ja Katajanokan sijainti sopii meille paremmin kuin Länsiterminaali.

Päätimme ottaa ensimmäisen yön läheltä satamaa ja valitsimme Park Inn in, suurin syy oli todella hyvä hinta. Hotellin nettisivuilla kerrottiin pysäköinti maksaa nimellisen summan, summa 16 euroa ei ole Tallinnassa nimellinen, viereisessä pysäköintitalossa pysäköinti maksoi 4 euroa.

Park Inn kuuluu Radisson ketjuun. Samaa tasoa ei hotelli ole, pieni huone, mutta 1 vrk, + myöhäinen saapuminen tarkoitti että hinta oli hyvä. Kuitenkin aamiainen oli ihan hyvä.

Meidän vakioihin on kuulunut jo pitkään vierailu tv-tornissa, joka on tullut varsinaiseksi naurunaiheeksi ystäväpiirissämme. Miten tornissa voi käydä niin usein ? Helposti. Niin usein, että ostimme elämysmatkoilta jopa vuosilipun kohteeseen, hinta 21 euroa per hlö. Halpaa kuin saippua. Tälläkin kertaa aikaa meni vaatimattomasti 1,5 h ja 3 iloista ihmistä poistui näköalapaikalta. Kokeile !

Kävimme myös Rocca al maressa, en ole käynyt siellä vuosiin ja olin yllättynyt tarjonnasta.

Jälkimmäiseksi yöksi valitsimme Hotelli Meriton kylpyläosaston vuoksi. Mieheni on lapsemme kanssa käynyt siellä kaksin aikaisemminkin. Kylpyläosastolla on useita saunoja, poreammeita ja 2 isohkoa allasta. Plussana on fish spa, eli jalat altaaseen ja kalat syövät kuolleen ihon pois. En uskaltanut vieläkään, vaikka hinta oli mielestäni hyvin edullinen, 15 euroa. Olisin halunnut käydä myös kampaajalla, mutta hinta sai muuttamaan mieleni. 42 euroa. Hintaan sisältyi pesu ja kampaus, mutta en tarvinnut näitä palveluja. Hiukset kun kylpylässä muutenkin kastuivat.

Ostokset jäivät tältäkin reissulta lähes minimiin. Itse olen aina tykännyt virolaisesta kuplavedestä, en ikinä Suomessa osta pullotettua vettä, mutta virolainen on hyvää. Ehdoton suosikkini on sinisessä pullossa oleva Auran puolukkavesi. Hinta on n 0.60 e 1,5 l .

Meillä oli pitkä tauko Viron matkoissa palvelun puuttumisen vuoksi. Tuntui että joka paikassa olin liikaa, jos kortti ei toiminut, syytettiin asiakasta, vaikka heillä oli vika koneessa. Vaihtorahastakin minua on syytetty, samoin sähkökatkosta. Kampaajalla jos ei ollut tyytyväinen lopputulokseen, kohautettiin vain olkapäitä. Olikin aika äänestää jaloilla. Viime kesänä kävimme risteilyillä, eli olimme yötä laivassa ja Tallinnassa vain muutamia tunteja ja ok kokemukset ovat saaneet rohkeuden kokeilla uudestaan. Esim. juuri tv-tornissa palvelu on aina erinomaista.

On kiva huomata että sitä palvelua alkaa tulla, vaikka yleisesti palvelu on hyvin neutraalia. Se hyvä kun tulee joskus, korostuu oikein.

Muutama miinus matkalta löytyi,

Kummatkin hotellit ovat ns businesshotelleja ja mitään lehtiä ei ollut aamiaistilassa. En tiedä kuuluuko tämä virolaiseen tilaan, mutta itse kotona luen Hesaria samalla kun syön puuroa, samaa odotan automaattisesti matkoilla.

Toinen miinus, joka ei minua henkilökohtaisesti koske, on kielitaidon puute. Syy miksi eläkeläisjoukot ovat juuri Tallinnan aikoinaan löytäneet on suomenkielinen palvelu. Äitini puhuu englantia alle 5 sanaa. Vanhempieni suosimassa hotellista ei löydy enää suomea puhuvaa henkilökuntaa, on vain nuoria tyttöjä tiskin takana jotka eivät ymmärrä tai eivät halua ymmärtää suomen kieltä. Tähän kun yhdistää Tallink – Siljan syyttävän palvelutavan laivoilla, on vanhempani jättäneet hotellimatkat kokonaan pois. Onneksi heidän lähimatkatoimistonsa järjestää bussimatkoja Eckerö linjalla ja Tallinnassa pääsevät edelleen käymään, nykyään enää päivämatkoilla, mutta kyllä sekin riittää. Ja sitä kuuluisaa palvelua, sitä Eckeröltä saa. Myös suomenkielellä.

Matka onnistui niin hyvin ettei edes liikaa harmittanut kun unohdimme Vene-messut kokonaan.