Viikonlopunvietossa Oulussa

En ole Oulussa käynyt kuin muutaman kerran eläessäni ja nyt kävin toistamiseen tänä vuonna. Ja vuosihan on vasta puolessa välissä.

Lennot teimme Finnairin siivin, menossa oli pieni potkurikone ja matka kesti ylimääräiset 30 min. Tämä tietenkin tajuttiin vasta matkalla. No, perille päästiin, mutta tähän asiaan voi kiinnittää huomiota seuraavalla kerralla.

Majoituimme Lapland hotelliin ja olimme liikkeellä juuri oikealla hetkellä. Heti varauksen jälkeen hotelli oli täyteen buukattu, kuten koko Oulu. Vasemmiston puoluejuhla vietettiin ko. viikonloppuna sekä lauantaina esiintyi Deep Purple.

Meillä oli tiedossa erilaista tekemistä, päivä aloitettiin Nallikarilla. Vaikka ilma ei ollut kuin morsian, on ranta upea, näkee että rannasta pidetään hyvää huolta ja turistit otetaan huomioon mielellään.  Pidin aluksi lounasta kalliina ( 15.50 ), mutta muutin mieleni hyvin nopeasti. Buffassa oli salaatteja, keittoa, lämpimiä, aivan ihanaa leipää ja tietenkin jälkiruokia. Ehdottomasti tänne uudestaan. Ja maisemat nautittiin kaupanpäälle.

Illalla kävimme Maikkulan kartanossa ja viereisessä rakennuksessa vietettiin häitä, paikka on todella suosittu. Henkilökunta aivan ihanaa, ruoka hyvää ja tunnelma katossa.

Oulu on tunnettu karaokeaktiviteetista ja niitä piti tietenkin lähteä kiertelemään.

Koska kaupungin hotellit ja lennot olivat täynnä, olivat myös kaupungin ravintolat täynnä. Ja sehän ei meitä haitannut.

Ensi kerralla aiomme varata ohjelmapalvelun kautta jotain tekemistä. Olympialaiset, oscarit ? Mukavaa yhdessäoloa ja hinnat eivät ole päätähuimaavia.

 

Matkan plussat

Tuttukin kaupunki voi yllättää, kun viitsii vähän enemmän etsiä vaihtoehtoja.

Lapland hotelli oli mukava yllätys. Kaikki eivät pitänyt lappalaista sisustuksesta, koska Ouluhan ei ole Lapissa. Minä itse tykkäsin todella paljon. Henkilökunta oli hyvin asiantuntevaa ja mukavaa.

Vaikka minne mentiin, saatiin vain hyvää palvelua. Erityisesti ravintoloissa.

Miinukset

Hyttyset. Niitä oli ja paljon. Se että neuvotaan älä huido ei auta. Tulevat takavasemmalta ja pistävät. Ei kiva.

Hotelli sijaitsee kirkon vieressä, joka puolen tunnen välein soittaa kelloa. Itse en moiseen herännyt, kämppikseni kyllä. Aika outoa ettei hotelli ole laittanut tuplaikkunoita, sillä valituksia aiheesta on tullut.

Tee lähtöselvitys ajoissa. Kun koneet ovat täynnä, ei ole kiva että kaikki seurueesta istuvat eri puolella konetta. Oma moka.

Advertisement

Ipanainen, lastenvaatekirppis Hakaniemiessä

Ipanainen on tehnyt hyvää työtä lastenvaatekirppissaralla. Paljon on yrittäjiä ollut mutta ilman lisämyyntiä, homma ei toimi. Puhdas kirppistoiminta ei ole, ainakaan pk-seudulla niin kannattava business.

Oma kohderyhmä on aina kirppistavaroille, mutta myös lisää uutuuksia tarvitaan aina. Myymälästä saa siis sekä käytettyjä vaatteita sekä uusia astioita, tavaroita, juomapulloja ja vaikka mitä. Liike vaikuttaa pieneltä, mutta on hyvin kompakti.

Uutena aluevaltauksena Ipanainen pitää luentoja ja kursseja, näiden tulonlähteiden avulla liike on toiminut jo jonkin aikaa. Hienoa !

Homma toimii hyvin helposti asiakkaan kannalta. Varasin talvella paikan ja viikon paikkoja ei enää ollut vapaana, eli piti ottaa 2 viikon paikan. Paikka on hyvin suosittu !!!

Kävin etukäteen hakemassa Ipanaisen omat kestokassit ja vein ne kotiin. Ne sai laittaa niin täyteen kun vaan mahtui ja lisäksi saa viedä 1-2 isompaa tavaraa. Itse vein turvaportin ja taaperokärryn.

Sitten vaan odotellaan. Heti kun olin tuonut tavarat, tuli viesti olet tuonut myytävät. Kun myyntijakso alkoi, tuli viesti ja samoin kun loppui. Ja kun olin hakenut myymättä jääneet pois.

Paikka itse ilmoittaa hinnoittelevat myytävät edullisesti ja tämä kyllä pitää paikkansa. Sieltä ei saa listaa myytyjen tavaroiden hinnoista, mutta tiedän mitä vein myyntiin ja lista minkä Ipanaiselta sain, oli eurojärjestyksessä myydyt tuotteet, tyyliin 02.05 e euroa jne. Mutta kaikki mitä vein myyntiin, oli minulle tarpeetonta, joten olen tyytyväinen kaikkeen kauppaan.

Hinta vaikutti suolaiselta, 2 kassillista 65 euroa, mutta se määrä mikä niihin mahtui oli melkoinen ja kyllä työstä aina pitää maksaa. Talvivaatteet seuraavaksi myyntiin.

 

Pietari

Majoitusvaihtoehtoja miljoonakaupungissa riittää. Löytyy majoituksia läheltä keskustaa hintaan 3 euroa yö ja sitten ihan huippuluksusta. Koska olimme vain yhden yön, päätimme panostaa sijaintiin ja valitsimme Park Inn Nevskyn, joka sanansa mukaisesti sijaitsi pääkadulla, tarkemmin ottaen pääkadun sivukadulla, mutta päärautatieaseman vieressä.

Park Inn it ovat ihan ok majoituksia, vst. Suomessa Sokos. Homma toimii mutta ei mitään luksusta tai erikoista. Ja tämä riitti meille loistavasti. Passit pitää jättää rekisteröinnin ajaksi respaan ja ovat valmiita n 15 min päästä. Huoneet peruskauraa, mutta lapsen kannalta todella kiva extra oli huoneissa kiva ikkunakulmaus, lattiasta lähes katonrajaan oleva ikkuna, joka oli kolmion muotoinen. Pimeällä ikkunan avaus toi yöperhosia sisään. Aamiainen peruskauraa, ei hyvä, ei huonokaan, ihan peruskauraa. Henkilökunta loisti poissaolollaan, ovella kysyttiin huoneen numeroa ja toinen vei käytettyjä astioita pois hitaalla temmolla. Vapaita paikkoja löytyi peräti 1, joten istuin yksin 8 hengen pöytään.

Mutta aamiaisen osuus hotellista on tietenkin pieni ja sijainti oli loistava.

Lähdimme kaikki kauempana olevalle ostoskeskukseen, jossa oli isohko spa. Matka aloitettiin metrolla ja polettien ostamisen jälkeen siirryimme metroon. Asema on selkeä, mutta kävelemistä on reippaasti. Olen edelleenkin sitä mieltä ettei kaikkia pysäkkejä ole merkattu karttaan, mutta perille päästiin. Ratikoissa on taas erikseen rahastaja ja siellä myydään myös vain kertalippuja, hinta hieman edullisempi kuin metrossa. Matkustaminen ei kummassakaan kulkuneuvossa ole mitään luksusta. Appeni jalka turposi, kun lauantaina seisoi metrossa ja metro liikkui omaa vauhtiaan. Kyyti ei ollut tasaista ja ääni oli niin kovaa ettei pystynyt naapurin kanssa juttelemaan.

Suosittelen lämpimästi istumaan metrossa.

Talvella käydessämme jäi ostoskeskus Galleriassa tekemättä kosmetiikkaostokset sarjasta Natura Siberica. Nyt sitten päätin tehdä täsmäkäynnin Galleriaan, joka sijaitsi aivan hotellin läheisyydessä. Pietarissa puhutaan yleisesti huonosti englantia, mutta kyllä liikkeessä joku osaa jonkin verran. Kaikki kirjoitushan purkeissa oli venäjää, joten ilman kääntäjää en tiennyt ostanko kosteusvoidetta vai kuorinta-ainetta.  Pelkästään liikkeen löytäminen oli haasteellista, tällä kertaa ei näyteikkunassa ollut mainosta ja neuvonnan ihminen ei tietenkään tiennyt mitään.

Säkillinen lähti mukaan kaikkea tarpeellista, mm päivä- ja yövoidetta, silmänympäryysvoidetta, hiusnaamioita, kuorintavoiteita. Kauniita purkkeja koko rahalla.

Seuraavana aamuna suunnitelma oli selkeä. Lapsi halusi mennä edellisellä kerralla tuttuun minijunaratanäyttelyyn, joka on kyllä tosi upea paikka. Lisäksi siellä toimii netti ! Ja viettivät siellä 4 h aikaa.

Grandmaket.ru

Appeni tykkää kierrellä kirppareilla ja hän halusi käydä paikallisella kirpputorilta, joka löytyy siniseltä linjalta, Uder Maya.

Matka hotellista perille kesti lähes tunnin, eli metrolinjoja kun vaihtaa, saa käytävillä kyllä kävellä.

Kirpputori alkaa heti ulko-ovelta jossa myyjät myy vaatteita, joita Suomessa ei kukaan laittaisi edes päälle. Sana lumppukaan ei kerro koko sanaa.

Nokka kohti rautatien ylityspaikkaa ja täältä löytyi lisää koppeja. Kaikki tällä välillä oli ns. puhdasta roskaa. Heti raiteiden toisella puolen oli paluu menneisyyteen ja Viron toreille. Kopiotuotteita ja kalliita hintoja. Ei kiitos. Koska ei ollut muutakaan tekemistä, päätettiin rohkeasti mennä eteenpäin. Tämän jälkeen tuli lumppukeräyksien määränpää. Isoja, isoja kasoja vaatteita ja säilytyksen ominaisuushaju. Äkkiä eteenpäin.

Välillä, siellä täällä löytyi jotain vähän kivempaa, mutta kun mietin enemmän, tajusin tuote ei ollutkaan kiva, sen ”kivan” arvo nousi silmissäni siinä ympäristössä.

Esim. hopeinen, hyvin käytetty susi-riipus maksoi 30 euroa, pelkkä riipus, eli hintataso oli kyllä korkea.

Appeni kerää mm venäläistä posliinia ja lopulta löytyi ostettavaa: jääkarhu ja kirahvi. 2 helposti rikkoutuvaa esinettä ja n 50 euroa köyhempänä lähdimme takaisin hotelliin ja hyvin pian myös kohti laivaa.

Näkemisen arvoinen paikka, mutta jos ei ole Pietarissa ennen käynyt, ehkä ei kannata uhraa sitä 4 h mitä matkoineen täällä helposti menee.

 

Viikonloppu Pietarissa

Mieheni on innostunut Pietarista ja hommasimme koko perheelle vuoden viisumit Venäjälle.

Vaikka juna ei tänä päivänä kauaa kestä, on laiva todella edullinen. St Peterlinella on ihan ok aikataulu, viikonloppumatkaa varten suorastaan tehty. Lähtö klo 18, aamulla perillä, paluu klo 19 ja perillä klo 08.

Hinnatkin ovat edullisia, 3 aikuista, 1 lapsi ja 2 hyttiä maksoi n 100 euroa per suunta.

Talvella kun olimme edellisen kerran kyseisellä matkalla, oli laiva lähes tyhjä. Nyt oli paljon muita turisteja, mm Saksasta ja Kiinasta. Appi ja mieheni kävivät katsomassa midnight shown ja ravintolassa ei ollut yhtään tyhjää istumapaikkaa, lisäksi paljon ihmiset seisoivat.

Laivan ehdoton miinuspuoli on rajan ylitys. Tulli oli suoraan vanhasta Tallinnasta. 10 koppia, joista 4 on kiinni, 4 ottaa vain venäläisiä vastaan ja 2 muita kansalaisuuksia. Me emme menneet siihen alkuryysikseen, aula oli aivan tukossa. Mutta silti siitä kun laiva tuli maihin ja olimme maissa, tullin jälkeen, aikaa meni 1,5 h. Vertailuna junassa tullivuodollisuudet tapahtuu junamatkan aikana.

Itse aina ihmettelen tätä saamattomuutta. Tänä päivänä kun kaikki tiedot voidaan antaa hyvissä ajoin, miksei mitään tietoa käytetä hyväksi ?

Meidän takana oli vanhempi mies, joka käveli keppien kanssa. Hän kuului saksalaiseen ryhmään ja yritti päästä jonon ohi. Heillä oli sovittuna pääsevät ryhmänä ensimmäisenä tulliin. Mutta häntäpä ei päästetty, koska heidän sovittu aika oli jo mennyt. Mies yritti selittää aula oli täynnä ihmisiä ja hän ei voinut liikkua keppien kanssa niin nopeasti eikä voinut seistä ihmismassassa. Mm portaat laivasta eivät todellakaan ole mitenkään turvallisimmasta päästä. Mutta armoa ei tunnettu. Kepit tai ei, jonon hännille vaan.

Liikuntaesteisille, valitse toinen laiva.

Liikkuminen Pietarissa on helppoa. Metro on laaja ja hyvin edullinen, hinta on 0,50 e per kerta. Poletteja voi ostaa kassalta ja automaatista. Myös taksit ovat edukkaita. Kun tulimme satamaan ja lähdimme kävelemään keskustaan päin, matka on pitkä, ei voi kävellä, tuli taksiviereen ja kysyimme hintaa. 1000 ruplaa maksoimme ja kaikki olimme tyytyväisiä. Paluussa otimme mittaritaksin ja hinta oli n 25 % enemmän. Tosin mittari oli navigaattorin alla, eli meille loppusumma ilmoitettiin matkan päätyttyä. Ihan laillista ei tämäkään ollut.  Maassa maan tavalla, näinhän se menee.