Lanttuleikkurin synty

Olen saanut ensimmäisen postaustoiveen. Tässä tuntee itsensä ihan viralliseksi bloggaajaksi. Nimittäin kysyttiin Lanttuleikkurin nimestä.

Ja mikä olisikaan parempi hetki mainostaa miten tähän asti ollaan tultu.

Näin mainoksen, jossa tarjottiin Helmi Liiketalousoppilaitoksen oppilaille kurssia Sinustako bloggari ? Nörttitaitoja ei tarvita. Vaikka en Helmen opiskelija olekaan, päätin ottaa opettajaan yhteyttä ja yllätys, minut hyväksyttiin oppilaaksi tämän kurssin osalta.  Kurssi kesti 7 kertaa ja lisäksi opettajat ahkerasti vastailivat sähköposteihin, kun tuntien ulkopuolella kysymyksiä tuli.

Heti toisella kerralla saimme vieraan, ahkeran bloggaajan, Liisa-Maria Patjaksen, joka pitää todella mukavaa blogia

http://jokutolkku.fi/kouluttaja/liisa-maria-patjas/

Liisa-Maria kysyi kaikilta mitä olimme ajatelleet blogien nimiksi. Olin omasta mielestäni keksinyt todella hyvän, olin jopa muutamilla ystävillä sitä hyväksyttänyt : Leikkaako lanttu ( vielä ) aikuisenakin.

Liisa-Maria sanoi heti EI ! Nimen pitää olla lyhyt, ytimekäs, mielellään vain 1 sana. Pyöritteli vaihtoehtoani vähän aikaa ja keksi Lanttuleikkurin.

Aluksi en ollut ihan sinut asian kanssa, koska olin jo tottunut omaan ehdotukseeni. Seuraavaan kertaan asti mietin ja lopulta päädyin ehdotettuun. Ajattelin jos Suomen kielen ammattilainen keksii minulle nimen, olen suorastaan pöllöpää, jos en sitä käytä.

Surukseni kurssi loppui reilu viikko sitten ja tänään kävin neuvonnasta hakemassa todistukseni. Niin tuli suvivirsi-fiilis kaiken lumen keskellä.

Kiitos todella paljon kurssista ja tuesta Minna Hamberg ja Eila Hirvonen !

Olette loistavia opettajia ja nautin tunneistanne todella paljon !

Advertisement

Lomat lusittu

Ei auta, nyt on sunnuntai, virallisesti jo iltapäivä, pakko myöntää, loma on ohi.    1,5 vkoa sitten lista tekemättömistä koulutöistä oli pitkä.

Tänään lista on lähes yhtä pitkä. Itseäni kummastuttaa eräs asia. Opettajat kilvat kertoivat mitä aikovat lomallaan tehdä. Ja mitä tein omalla lomallani ?       Samojen opettajien antamia koulutöitä.

Tietenkin oma vikahan se on, kun olen kursseja ahminut kaksin käsin.

Pieni laskutoimitus on paikallaan. Kursseja on tällä periodiolla 11. Jokaisesta tuli keskimäärin 1 tehtävä, jokaisen tekemiseen menee 4 h aikaa.

Eli kaikki olisivat olleet valmiina viikko sitten sunnuntaina jos olisin nukkumatta yhteen putkeen ne tehnyt. Valitsin toisen tien. Oma moka !

Ich bin ein Berliner

Saksan opinnot alkoivat. Olen opiskellut kyseistä kieltä aikaisemminkin, järkyttävän monta vuotta sitten.

Mutta nyt asia on toisin, alku oli mitä parhain.

Itse kun aikoinaan aloitin ala-asteella englannin opiskelun, meillä oli englanninkieliset nimet ja leikimme roolileikkejä. Oli rekvisiittaa mm laukkuja, hattuja ja opiskelu oli mukavaa.

Ja miten on käynyt? Kaikista kielistä joita olen eläessäni opiskellut pärjään englannilla parhaiten.

Kenties oppiminen tapahtui myös leikin varjolla, oppiminen oli mukavaa.

Myös saksan tunneilla saimme roolinimet, nopein voitti. Kun olimme lukeneet listan nimivaihtoehdoista läpi, kysyi opettaja onko kukaan jo valinnut mieleistään, sadasosassa oli käteni ylhäällä.

Olenkin tästä lähtien, ikävä kyllä vain saksan tunneilla Katherine von Heidelberg, aatelinen.

Toivotaan että leikki auttaa minulla kielen hallitsemiseen. Opettajan elkeet ovat ainakin mitä parhaat.

Yritin lueskella kurssikirjaa ennen ensimmäistä tuntia, joku tuntuu tutulta, valtaosa ei.
Ainoa lause Ich liebe dichin lisäksi joka mieleen tulee on

Ich bin ein Berliner = olen berliininmunkki. Todella käytännöllinen lause osata!
Auf bidersehen !