Kuitenkin lähes viikon jatkuva iltameno teki sen, että en halunnut vaihtaa vapaa-aikaani ilman perhettä ja messut olivat vaarassa jopa mennä ohi. Kunnes mieheni keksi lapsellemme ja hänelle yhteisen menon, he jopa heittivät minut su ip messuille.
Kaikki ne mitä halusin mennä katsomaan olivat tietenkin jo esiintyneet, mutta avoimin mielin, vai miten se olikaan.
Menin aluksi viinialueen kautta, joka ammotti tyhjyyttään. Ihmisiä muutama siellä täällä, varsinkin kun en ole viinien harrastaja, lähdin minäkin pois. Vatsa alkoi tässä vaiheessa näyttämään elämisen merkkejä ja todella moni osasto vaikutti hyvin houkuttelevalta. Työpaikallani on ihan ok työpaikkaruokala. Ruoka maksaa 7,80 – n 12 euroon ja kalliimmat ovat aina liharuokia, esim lehtipihvi. Joten 10 euron lasagneannos kertakäyttöastioilla ei houkutellut yhtään. 10 euroa messuruuasta, oikeesti ? Jonoa kun ei ollut, en ollut ajatukseni kanssa yksin.
Aivan uusi tuttavuus tuli silmälasiosastolta, kaikkien aikojen lady-ikoni Leena Sarvi. Kyllähän olen kuvia nähnyt ja nainen on upea mutta siinä 2 m päässä Leena näytti kyllä todella upealta.
Leena oli Specsaversin palkkaamana, etsi halukkaille pokia. Minullekin löysi sopivat heti. Edellisiä laseja valittaessani minulla meni aikaa ja paljon, kun kävin monta liikettä läpi. Leenalla meni siihen n minuutti. Näöntarkastukseen varattu aika – kiitos Leena. Ja ennen kaikkea kiitos mukavasta jutteluhetkestä.
Muutama kirja oli ostoslistalla joululahjoksi ja antikvariaattiosastoltahan ne kummatkin löytyivät, hyvin edukkaaseen hintaan.
Vaikka luennot jäivätkin väliin, olen todella tyytyväinen messuantiin. Jälleen kerran.