Kevätmessut

Tämän kevään viimeiset messut olivat minulla kevätmessut. Syy käyntiin oli selkeä, Korupaja Helmi oli messuilla ja minulla oli paljon koruja, joissa on jotain vikaa. Haapaveden vuokrahinnat ovat aivan eriluokkaa kuin Helsingissä, joten kultaseppä on ensinnäkin hyvin taitava myös edukas. Mukava tulee vielä kaupanpäälle. Korupaja Helmi käy myös mm Habitaressa, eli jos löytyy korjattavaa, sitä lämpimästi suosittelen. Posti kun toimii ympäri maailmaa, kuten myös Suomessa.

Messukeskushan on hyvin laaja ja sinne mahtuu kaikkea. Isoja koneita, paljon kukkia, ihan mitä vaan. Pyysin ystävääni mukaani ja meillä meni vaatimattomasti 5 tuntia aikaa.

Lauantai ei ole paras päivä messuilla, jos haluaa olla rauhassa. Vaikka olimme heti aamusta, oli halli jo täynnä ihmisiä. Mutta hyvin kaikki mahtuivat mukaan. Ja vaikka poikkesimme Hesessä syömässä, sinnekin mahtui, ei hyvin mutta mahtui. Ja mikäs meidän oli ollessa, vähän vanhempi pariskunta istui vieressä ja heidän tarinoita oli kiva kuunnella.

Ystäväni osti paljon kukkasipuleita ja aikoo kasvattaa ne. Minä tunnen taitoni ja jätin nämä väliin. Lähdin suoraan messuilta laivalle, joten tämä hillitsi hyvin ostamista. Tulppaanikimppu houkutteli kyllä runsaasti.

Lehtitalojen ahdingoista puhutaan jatkuvasti ja koska sain kirpparilta vähän rahaa, päätin tilata itselleni Dekon. Lehti on tullut minulle aikaisemminkin, se loppui itse asiassa vain muutama kk sitten, nyt on tilanne korjattu. Kaupanpääliset olivat myös hyvät.

Lapsimessut meidän perheeltä jäi ikävä kyllä väliin. Ensimmäistä kertaa, ikävä kyllä. Mutta onneksi ne tulevat myös ensi vuonna.

Matkamessut 2016

Ehdoton kohokohta messumaailmassa on matkamessut. Aina on jotain minne suunnitellaan matkaa ja nytkin on edessä lentoliput Maltalle.

Tarjonta messuilla on hyvin vaihtelevaa, mm Tallink Silja loisti poissaolollaan, samoin moni muu isompi yritys ei ollut messuille tullut.

Itse sain ammattilaislipun ja kun torstaina menin messuille, oli monessa osastolla henkilökunta siirtynyt jo juhlimaan. Onneksi esitteitä oli hyvin jäljellä.

Mutta osastoja, jotka yllättivät iloisesti olivat jälleen kerran laivayhtiöt Viking Line ja Eckerö. Kummallakin oli kunnon messutarjouksia, henkilökuntaa paikalla ja valmiina auttamaan. Ahvenanmaa on ollut meidän to do listalla jo muutaman vuoden. Viime juhannuksena kävimme Ahvenanmaalla, juhannuksena, kun kaikki oli kiinni. Nautimme kauniista päivästä ja Pommerin tunnelmasta.

Ja tietenkin Malta yllätti positiivisuudellaan. On kiva nähdä ihmisiä töissä osastolla, josta he itse pitävät paljon. Innostuneita esittelijöitä on aina mukava kuunnella ja heiltä saa paljon ylimääräistä tietoa paikasta.

Valitettavasti minulta jäi Karavaaniosasto väliin. Osasto avattiin vasta perjantaina.  Vaikka ei ole suunnitelmissa vaunun ostoa, on mukava näitä pyörällä kulkevia asuntoja katsoa. Vuosi vuodelta tulee hienompia ja kalliimpia autoja markkinoille, muiden lisäksi.

Ensi vuonna aiomme olla ko. viikonlopun kotona. Nytkin lähdimme pikapikaa töiden jälkeen Tallinnaan ja koko perhettä harmitti messujen loppuminen. Kun asumme messukeskuksen vieressä, voi sinne mennä useamminkin, niin että koko tarjonta tulee käytyä läpi. Seuraavia messuja kun saa odottaa vuoden !

Se mikä yllätti on lehtitilauspisteiden vähyys. Jonkun matkailulehden bongasin, siinä kaikki. Lehtitilaukset ovat olleet aina minun heikko kohtani ja dekokin on juuri lopussa. Mutta eipä haittaa, messuja riittää tulevaisuudessakin.

Joulumessujen kulta-aikaa

Helsinki on täynnä tähän aikaan vuodesta joulumyyjäisiä. Netin kulta-aikana sitä voisi kuvitella kaikki mahdollinen löytyy kun osaa etsiä, mutta kun näkee omin silmin ja pystyy hipelöimään, on fiilis aivan eri.

Upeita käsityöläisiä riittää. Korufanina olisin löytänyt kymmeniä uusia koruja. Vaikka usein törmää samaan tyyliin uudestaan ja uudestaan, oli Kaapelissa viikonloppuna todella unikkeja töitä. Harmitti paljon kun oma lipas on niin täynnä ettei uusia tarvitse eikä tuttavapiirissä löydy sellaista, jolle ostaisi korusettejä.

Mutta otin käyntikorteistä puhelimella kuvia. Mielihän voi aina muuttua.

Yllättävän moni myi sunnuntaipäivänä ei oota.

Olin muutama vuosi sitten Balmuirin joulumyyjäisissä ja siellä osattiin myymisen taito. Kun haluamani tuote oli loppu, he itse ehdottivat maksaisin tuotteen heti ja he postittavat pussilakanan, kun sitä varastoon tulee. Kaapelilla kun kysyin tietyn tuotteen perään sanottiin tilaa meidän verkkokaupasta ja jätettiin asia siihen.

Ja se Balmuirin pussilakana. On edelleenkin aivan ihana !

Antiikkia, antiikkia Wanhassa satamassa

Olin viime viikonloppuna käymässä ensimmäistä kertaa Antiikkimessuilla. Minulla oli täsmäostos ja tiesin tietyn myyjän olevan myyjänä messuilla. Olen reilu 10 vuotta sitten ollut samassa paikassa häämessuilla, mutta eipä kyseisessä paikassa ole juuri muuten tullut oltua.

Väitän etten kärsi keski-iän kriisistä, mutta tässä tilaisuudessa sitä tunsin itseni jälleen nuoreksi teiniksi. Harvoin Suomessa, varsinkin Helsingissä on tilaisuuksia, joissa kuulun vähemmistöön äidinkieleni osalta.

Keski-ikä tilaisuudessa oli korkea ja lisäksi äidinkieli tuntui kaikilla olevan ruotsi.

Mieheni pitää hyvin paljon Oiva Toikan tuotannosta ja muutama antikvariaatti löytyikin, joissa lintukokoelma oli hyvin laaja. Isoja, kauniita, monipuolisia lintuja löytyi. Hintoja en edes uskaltanut arvuutella. Ja itse löysin hyvin kauniin Lapponia sormuksen, mutta lähes 500 euron hinta jätti sormuksen vain ihailuasteelle.

Katsominen on onneksi ilmaista.

Itse välillä ihmettelen hintojen muodostumista. Olen kuitenkin markkinointia opiskellut vuosia. Jälleenmyyntiä on tullut opiskeltua, eniten tosi teoriassa.

Itse löysin todella kauniit Oiva Toikan kynttilänjalat. Koska taiteilija on tunnettu ja tuottelias, löytyi samoja kynttilänjalkoja hyvin monesta pöydästä.

Hintahaarukka oli 165 eurosta 250 euroon kpl. Viimeisessä pari oli vierekkäin, ilahduin edullisimmasta hinnasta ja olin jo kaivamassa lompakkoa esille, kun myyjä ilmoitti hinta on per kpl.  En yleensä puutu asioihin, mutta tällä kertaa näytin lähes vastapäistä ständiä. Kerroin siellä jalka maksaa lähes 100 euroa kpl, ehkä kannattaa miettiä paljonko pyytää ja myyjä suuttui. Ehkä aiheestakin.

Minun tarinalla oli onnellinen loppu. Menin täältä suoraan uuteen kirpputori Brunoon. Siellä vastaavat kynttilänjalat lähtivät kotiini, 150 eurolla, yhteensä. Tosin kirpparimyyjä ei maksa voitostaan veroja, paikka Brunossa on ehkä muutama kymmenen kertaa edullisempi kuin Wanhassa satamassa. Minä olen tyytyväinen. Ja kirpparimyyjäkin oli.

Kirjamessut ohi

Syksy tuo surkeita ilmoja, ikäviä sateita, kovia tuulia. Piristystä aina kaivataan ja sitähän kirjamessut tuovat tullessaan.

Jälleen kerran lintsasin vähän töistä ja lähdin kesken päivää messuille.

Odotukset pienet, silloin ei ikinä pety. Lauri Tähkä fanina halusin ensiksi mennä kuuntelemaan Laurin haastattelua. Sitä onneksi oli tarpeeksi monessa eri kulmassa, myöhempään tulleetkin fanit pääsivät kuuntelemaan. Hellat kaakkoon kirjasta ensimmäinen painos on jo myyty loppuun ja Lauri on kokkikoulutuksen saanut, kaikki reseptit itse tehnyt, myös kuvannut annokset. Flirtin Lauri hallitsee ja kuuntelit vaan napittivat komeaa pohjanpoikaa. Paljoa ei yleisökysymyksiä tullut, kun naiset keskittyivät vaan nyökyttelemään. Olen samaa mieltä, kyllä !

Toinen haastattelu oli Anna Perho. Annahan on mennyt aikoinaan naimisiin kaikkien anoppien unelman, radioääni Sami Tenkasen kanssa. Tykkäsin ihan mielettömästi superarkea kirjasta ja nyt on tullut osa 2.

Ehkä kirjan jälkeen julkean ottamaan harrastuksen itselleni, tulisin kerran viikossa vähän myöhemmin kotiin, kenties.

Työmatkalukemiseksi ostin yhden pokkarin, Bridget Jonesin mad about the boy. En ymmärrä miksi en ole lukenut vielä tätä kirjaa. Ai niin, se opinnäytetyö. Kirja ei ole vielä luettu, mutta loistavassa alussa. Junassahan tätä on kiva lukea ja nauraa samalla. Maanantaiaamun harmauteen muutama naurun ääni ei tee huonompaa jälkeä.

Mm lehtitilauspisteet menivät minulla täysin ohi, mutta ruoka ja viini ei. Rahaa meni ja paljon. Ostin mm virolaista savujuustoa, joka on todella, todella hyvää. Samoin suklaatryffeleitä ja smoothieita. Ja makkaraa.

Kun nälän määrä läheni jo kirosanaa, tuli loistava sushitarjous vastaan. Ostimme ystäväni kanssa 2 annosta yhden hinnalla tarjouksen, ikävä kyllä hintaan kuului vain yhdet ruokailuvälineet. Plääh ! Hengissä selvittiin.

Lähdin messuilta reilu 3 tuntia myöhemmin, vatsa täynnä, lompakossa iso kolo mutta kaikkia herkkuja tuli ostettua ja laitettua esille juuri sopivasti kun vain elämää alkoi telkkarista pauhaamaan.

Mukavaa, jälleen kerran !

Pikamatka Viroon – jälleen kerran

Myrsky Viola ilmoitti tulostaan ja päätimme emme lähde kotoa mihinkään koko viikonlopun aikana.

Perjantaina klo 16 aikaan mieheni ehdotti jos sittenkin. Niin yllytyshullu olen, aina mukana. Varsinkin kun lapsi kinui laivalle, lähdetään. Muutama minuutti myöhemmin laivapaikat oli varattuina.

Ensimmäiseksi yöksi valitsimme hotelli Olevi n Tallinnan vanhasta kaupungista, nettisivun mukaan hinta oli 9 euroa. Hyvä ei ole halpaa, varsinkin kun saavuimme hotelliin 00.45, ilmoitti respa aamiainen on pakollinen ja hinnassa sitä ei ollutkaan. 9 euroa muuttui 27 euroon ja aamiainen oli surkea.

TripAdvisor ei petä. Jos siellä haukutaan, se pitää paikkansa. Huone oli ehkä – 2 kerroksessa, mutta ei siihen aikaan ikkunaa tarvittukaan, sänky kelvollinen ja lämmin huone. Mitä sitä muuta tarvitseekaan. Ja oikeasti, yöpyminen 27 euroa on halpa.

Aamulla mietimme mitä sitten ja jotenkin päädyimme Haapsaluun. Emme ole siellä aikaisemmin ollut. Paikka on tunnettu mummojen bussimatkan kohteena ja sitähän se oli. Virossa palvelu on mitä on ja kun siihen asennoituu, asenteella pärjää. Mutta Haapsaluu oli aivan eri asia. Palvelu pelasi, pienissäkin asioissa.

Hotelliksi valitsimme hotelli Laineen, jossa on saatavilla paljon erilaisia hoitoja. 60 euron yöhintaan kuului suht hyvä aamiainen, ei Scandic kin tasoa, mutta hintaansa nähden hyvä. Uima-allasosasto oli pieni, mutta toimiva ja saunoja oli 2 , höyry ja tavallinen.

Illalla hotellin yökerhossa esiintyi bändi, harvinaista herkkua.

Kaupunki ei liian paljoa tarjoa tekemistä. Linnoitus on, mukava junamuseo, jossa todella mukavaa henkilökuntaa ja sunnuntaiaamuna kävimme torilla. Mutta tämä ongelma on kaikissa pienemmissä kaupungeissa.

Mutta jäi kytemään fiilis tänne voitaisiin tulla uudestaan. Pääkadulla on paljon pieniä käsityöläispuoteja ja itse asiassa se linnoituskin jäi koluamatta. Alueen leikkipuisto oli auki, 24 /7, sekin osoitti paikka on käymisen arvoinen.

Tänne uudestaan !

Habitare – vain viikon myöhässä

Kävin ystäväni kanssa jo kolmanteen kertaan Habitaressa perjantaina. Mitä parhain päivä käydä. Kiireellisemmät ovat jo käyneet, puhumattakaan upeasta shoppailuillasta, joka oli edellisenä iltana järjestetty.

Klo 14 aikaan oli käytävät lähes tyhjiä. Tästä huolimatta klo 19 meidät lähes ajettiin ulos, koko valaisinosasto jäi täysin käymättä läpi. Harmi !

Ja kuten aikaisemminkin, kiirehdimme heti antikkiosastolle. Tälläkään kertaa ei Dessein pettänyt, ystäväni osti upeat Saastamoisen korvakorut. Hänen tekemiään koruja on aina näkynyt paljon Habitaressa, mutta nyt ne oli loistavasti tyhjennetty. Moni myyjä kertoi oli, mutta on myyty jo.

Itse sorruin Lapponiaan, Björn Wecströminin sormukseen. Näiden ostoshetkien jälkeen olikin aika siirtyä toiselle puolelle.

Se mikä oli poikkeus, ystäväni tilasi yhden lehden, minä en yhtään. Minä kuulun siihen ”harvinaiseen” ryhmään että kaupanpäälisellä on väliä ja kaulahuiveja ja käsipyyhkeitä meidän huushollista löytyy tarpeeksi. Kaupanpäälisten taso oli rajusti tippunut ja koska Deko tipahtaa postilaatikosta, keskityn lehtitarjouksiins seuraavan kerran.

Ehdoton katseen vangitsija oli satojen sateenvarjojen taivas, joista kuvia on ollut jo sadoissa blogeissa. Kuvat eivät kerro koko totuutta, näkymä oli upea.

En tiennyt Samuin valloituksesta sisustuspuolella, kankaat olivat upeita ja samoin osastolla saamamme palvelu. Kankaat ovat ihania ! Ja kovasti suosittuja, en kyllä ihmettele yhtään ! Ohuellakin kankaalla on hyvä peittovuus ja huomasimme kuinka jokaiselle löytyi reilu 10 printin  valikoimasta ehdoton suosikki.

Vitra esitteli tulevia uutuuksiaan. Itse metsästin kauan saksanpähkinänuppista hang it all naulakkoa ja oma löytyi lopulta Saksasta. Nyt se tulee pysyvään myyntiin kokomustan kanssa. Liukuvärjättyjä serkkuja en olekaan ikinä täysin ymmärtänyt.

Minun oma suosikkini messuilla oli kokonaisuudessaan Lapin yliopiston Vire-osasto. Siellä lupsakka Malmi – Rovaniemi akselin opiskelija esitteli minulle heidän tuotteitaan ja jos olisi ollut tilaisuus, olisin Alva-valaisimen vienyt siltä seisomalta kotiini. MInulle valitettavasti koko kokoelma tekee nyt maailman kiertuetta muissa vst messuissa ja toivotamme heille maailman valloitusta. Suomalainen design on upea asia. 

Lapsi-messut, jälleen kerran

Meidän perhe, monen muun perheen kera vietti viime lauantain messuilla. Tänä keväänä olemme poteneet messukrapulaa, sillä kukaan meistä ei ole käynyt yksilläkään messuilla matkamessujen jälkeen. Outoa !

Suomeksi liikaa muuta ohjelmaa.

Mutta normaalilla kaavalla mentiin. Kädentaito oli kova sana, loistavia lahjoja löytyi, mm isot kiitoksen Ivana Helsinki loistavista messutarjouksista. Oli kunnon täsmäostoksia, juuri tiettyjä pussilakanoita oltiin toivottu lahjaksi ja juuri ne olivat tarjouksessa. Kiitos !

Kyllä Lumene ja Lorealin pitivät oman tasonsa, ostoslistan kanssa pystyi hyvin menemään eikä lehtitilauskaan jäänyt tekemättä, tällä kertaa äitini saa lehden ja minä korun.

Olisi kiva tietää paljon yritykset maksavat pienestä osastostaan. Todella paljon yrittäjiä leikki kännyköillä. Voiko messuilla olla ja hymyillä 24/7 tyylillä koko messujen ajan ? Mutta myyntiä ei edistä se että myyjä ei ole läsnä.

Vaateostokset jäivät väliin, sillä lapseni on armotta liian iso jo valikoimiin. Jotain pientä löytyi isompiakin kokoja, mutta esim. eläväiselle lapselle en tule ostamaan 50 euron housuja. Kiitettävästi kuitenkin pienet vaatekaupat edustivat niitä suloisimpia vaatekokoja ja täytyy sanoa että varastot eivät loppuneet kesken vaikka myöhään lauantaina kotiin lähdettiinkin.

Ensi vuonna meidän kohdalla Lapsi-messut eivät toimikaan enää lapsimessuina vaan menemme katsomaan pienoismalleja ja minä tekemään täsmäostoja mm kosmetiikkaan. Onneksi outlet-messut ovat myös syksyllä.

Messuvuosi alkaa – ensimmäisenä Matkamessut

Matkamessut ovat aina olleet lempparimessut. Tykkään ihan kaikesta mitä messut voivat tarjota. Esiintyjiä, tarjouksia, arpajaisia, paljon ihmisiä. Tänä vuonna jälleen kerran ihmettelin miten joku yksittäinen hotelli viitsii kaikkien maailmojen messujen valikoimasta päätyä juuri Helsinkiin, pimeänä ajanjaksona, jolloin on yleensä vielä kovat pakkaset. Hienoa !

Olen pyrkinyt käymään messuilla viikolla, mutta pakko sanoa että lomalta paluu ja muut arkeen pääsevät rutiinit saivat minun lähes unohtamaan messut. Olen monta kertaa mennyt messuille kesken työpäivänä, torstaina, mutta en edes tajunnut vaihtaa kollegan kanssa työvuoroa, torstai oli menetetty. Perjantaina sama juttu, eli menimme muutaman muun kanssa lauantaina.

Olemme viime vuosina käyneet paljon Baltian maissa ja heidän osastoille oli lähes mahdotonta päästä, ihmismassa oli niin melkoinen. Mieheni poikkesi sunnuntai-iltapäivänä ja messutarjoukset olivat suurimmalta osalta jo täyttyneet meille sopivista päivistä. Pah !

Lehtitilauksiltakin vältyttiin sillä viimeinen Bridget Jones Mad About the Boy juuri nokan edestä vietiin ja eihän siinä tilanteessa voi toista kirjaa ottaa. Joo, välillä itsekin ihmettelen itseäni. Laukkutarjouskin oli houkutteleva, mutta enää en osta sikaa säkissä. Koska lentolaukkua ei ollut näytillä, en halunnut maksaa 90 euroa mahdollisesti kivasta laukusta. Ai, siinä olis tullut lehtikin kaupan päälle.

Elonkerjuun Juha Lagström tuli bongattua ja tietenkin uusia suunnitelmia tehtyä. Olen Ahvenanmaalla käynyt vain kerran, vietimme yhden uudenvuoden kaupungissa. Huippusesonkiaika siis ! Nyt otimme esitteitä ja vakaasti aiomme sinne kesällä poiketa. Ålandsresorin loistohenkilökunta antoi vinkin, menomatkalla Turusta Tukholmaan ja paluussa Helsinkiin, paljon parempi kuin olla klo jotain keskellä yötä perillä.

Amerikassa olen pyörinyt paljon ympäri ämpäri, idässä, lännessä, pohjoisessa ja tietty etelässäkin. Nuorempana Nykki oli lemppari, tänä päivänä Orlando on sen ohittanut, suurin syy on tietenkin Disney, mutta koko Orlando vaan toimii hyvin meidän perheelle. Juttelin muutaman hetken Minneapolisin matkailuneuvonnan ihmisten kanssa ja olen nyt täysin vakuuttunut sinne pitää ehdottomasti päästä. Jos ei ensi kesänä niin ehdottomasti seuraavana.

Olen aina tykännyt olla paljon lentokentillä. Tykkään katsoa nousuja, laskuja, ihmisten kohtaamisia, tuoksutella hajuvesiä. Lentokentissä on sitä jotain. Singaporen lentokenttä kuuluu ehdottomiin lemppareihin. Siellä on sopivasti erilaisia kauppoja, hyviä tarjouksia, ilmainen netti ja myös ilmaisia konepisteitä, skytrain, mielettömän upeat kiipeilypaikat lapsille, uimapaikka, puutarha jne. Myös Singaporen lentokentällä oli oma piste ja kun menin ohi, he kysyivät olenko koskaan käynyt. No, viime viikolla viimeksi. Olivat todella iloisia että moni ihminen oli tullut kertomaan kuinka he ovat tykänneet kentästä ja kuinka kaikki toimi.

Viimeiset messut vuonna 2014 – Meidän perheen messut

Pahoittelen myöhäistä kirjoitusta, messut olivat jo peräti vajaa 3 viikkoa sitten. Onneksi samat tulevat myös ensi vuonna.

Muistelin että olisin ko. messuilta viime vuonna ostanut miehelleni joululahjan, nyt oli heikompi saalis sillä saralla. Ostin lahjan vain itselleni. Kädentaidon osastolla oli Habitaresta tuttu myyjä antiikkiosastolta ja löysin itselleni upean Sarpanevan rannekorun.

Lisäksi osa ihmisistä lopetti leikin kesken ennen alkua, sähkökatko haittasi ihmisten sisäänpääsyä, mm. autoportti ei auennut, rahaa ei voinut vastaanottaa ja messut pääsivät alkuun tunnin myöhässä. Samana päivänä vietettiin isänpäivää eikä katkon pituudesta ollut tietenkään tietoa etukäteen. Ja tämä näkyi käytävillä sekä myyjien myynnissä.

Lapsia ja lapsenmielisiä kiinnosti kovasti Metsä-osastolla erilaiset koneet ja ihan johonkin ei kovinkaan koneen ohjauskoppiin oli kova jono. Kovasti hymy tuli huulille, kun kaikki lapset halusivat laittaa aluksi turvavyön päälle ja sitten vasta liikuttaa rattia, joka ei tietenkään tehnyt mitään. Turvallisuus ennen kaikkea, vaikka ei metriäkään liikuttaisi.

Paikan päällä on kovasti arvostettu verotusosastoa. Moni voi periä metsää ja siitä voi tulla paljon kysymyksiä. Verovirasto oli paikalla, virkailijat asiantuntevia sekä pitivät vielä luentoja aiheista.

Valion osasto oli sama kuin viime vuonna, siinä pystyi kokeilemaan lypsämistä. Jonne oli koko ajan jonoa. Miksi osastoa muuttaakaan, koska se oli suosittu juuri sellaisenaan.

Outlet-osastolta tuli taas sorruttua Lumeneen. Purkillinen huulipunia ja ripsaria halvalla. Olen heikko.

Lopuksi päätin sisäisen näpertäjän tulla henkiin ja menin Marttojen osastolle tekemään joulutähteä. Liikaa liimaa ja paperia, tähti ei onnistunut. Sain ohjeista kopiot ja ehkä kokeilen sitä joskus kotona. Ainakin lupaan harkita.