Arkisto | huhtikuu, 2014

Pääsiäismatka Osloon

25 Huh

Lähdimme kiirastorstaina loman viettoon Osloon. Menopaluun hinta 57 euroa norjalaisella houkutti kovasti.

Etukäteen erittäin moni arvosteli Norjaa hinnan puolesta ja päätimme ottaa riskin ja jätimme puuro- ja nuudelipussit sekä vedenkeittimen kotiin. Visan limitti oli täyttämättä. Emme kuitenkaan raaskineet matkatavaroista maksaa vaan käsimatkatavaroilla mentiin.

Lentokenttäkuljetuksissa on vaihtoehtoja. Pikaexpress junalla matka taittuu 16 min, yli 50 km, mutta arvokas. Noin puolet edullisempi on SASsin oma bussi, joka meni mm. hotellimme eteen. Äänestyksessä jäin toiseksi, paikallisjuna sai eniten ääniä ( 2-1) ja menopaluu 2 + 1 maksoi 450 NOK = 57 euroa. Keskimäärin aikuisen lippu maksoi 10 e ja lapsen 5 e, joka matkan pituuteen nähden oli erittäin kohtuullinen. Juna kulki hyvin tasaisesti ja nopeasti, penkit siistit ja junat äärimmäisen täynnä. Paluussa juna tuli laiturille 10 min aikaisemmin ja viime hetken tulijat saivat tyytyä seisomapaikkoihin.

Hotelliin kannattaa panostaa, mitä hienompi hotelli, sitä monipuolisempi aamiainen. Meidän Radissonissa aamiainen oli todella kattava. Maailmalla olen huomannut jos lentoyhtiön henkilökunta käyttää samaa hotellia, silloin hotelli on vähintään hyvä. Kapteeneja ja emoja näkyi, lisäksi hotelli oli hyvä.

Pääsiäisen aikaan lähes kaikki on kiinni. Lauantaina muutamat kaupat olivat auki muutaman tunnin sekä muutama halpisruokakauppa avasi ovensa. Edulliseksi tuli tämä puoli matkasta.

Halpaa hupia on 24 h matkustajan lippu, hinta 90 NOK, n 11 euroa. Lähes kaikki mitä halusimme nähdä sisältyi lipun voimassaoloalueeseen. Matka alkoi Holmenkollenilla, muutaman muun turistin kanssa. Kartasta oli helppo seurata miten alueelle pääsee. Maassa ei liikaa kylttejä viljellä. Jos haluat päästä suosittuun paikkaan, seuraa muita. Jyrkähkö sinne sai minun hengästymään. Siinä vaiheessa kun keppikansa ohitti, myönsin kuntoni on rapainen. Perillä meitä odotti auringonpaiste sekä hyppyri. Itse jätin hyppyrin väliin, ylipitkän jonottamisen vuoksi, lisäksi aurinkoa en ollut nähnyt tässä muodossa aikoihin. Myös hyppyriin oli hyvin kohtuullinen pääsymaksu, 120 NOK n 15 euroa.

Paluumatka sujui vähintäänkin yhtä sujuvasti.

Bussilipulle sai vastinetta, kun lähdimme laivailemaan. Satama-aluueella Aker Bryggestä lähtee useita laivoja/veneitä, en tiedä oikeaa termiä. Paikallislipun hinnalla saa nousta kyytiin ja nauttia lisää auringonpaisteesta. Meillä vst. on Suomenlinna. Kulkuneuvoilla on vaan kauniisti sanottuna hyvin iso ero. Vaikka Suomenlinnan lautoissa ei tietenkään mitään vikaa ole.

Viimeinen tärppi, mihin bussilippu ehdottomasti kannattaa käyttää on Vigelandin puisto. Alue on iso, täynnä patsaita ja turisteja, mutta vieressä on 1 parhaista lasten kiipeilytelineistä, jonka olen ikinä nähnyt.

Näillä suunnitelmilla matkan hinta pysyy kohtuullisena. Koska valtaosa museoista ja muista nähtävyyksistä oli kiinni, meidän ei kannattanut ostaa Oslon matkailijakorttia.

Norjalaisten keskiansio on 3700 euroa kuussa, 90 % tienaa vähintään tämän. Eli 10 % tienaa hyvin vähän, tai ei ollenkaan.

Julkisia vessoja ei juurikaan ole, tai jos on, ne on maksullisia ja hyvin sotkuisia. Itse näin naisen heittävän kertakäyttöpyyhkeen käsienpesualtaaseen. Näytin hänelle paperia ja olin kysyvän näköinen. Perässä tuli hänen n 3 v tyttönsä, joka heitti paperin lattialle. Roskakori oli ihan vieressä.

Vikelandin museossa maksu oli 10 NOK ja hintaan ei sisältynyt siisti vessa, eikä vessapaperi. On siis töitä ja töitä. On olemassa henkilö joka rahastaa vessassa käymisestä, mutta hänen tehtävänään ei ole huolehtia viihtyisyydestä. Rautatieaseman ravintoloilla ei ollut yleisövessoja. Oli vain 1 iso yhteinen, joka oli vielä sotkuisempi kuin Vigeland ja myöskin maksullinen sekä ilman vessapaperia.

Jos tykkäät käydä usein vessassa, siistissä sellaisessa, ota hotelli keskustasta.

Mainokset

Verenluovutus – elämäntapa

20 Huh

Ystäväni pyysi kirjoittamaan verenluovutuksesta. Kukaan hänen tuttavapiiristä ei ole luovuttanut niin useasti kuin minä.

Miksi?

Ensimmäiset luovutuskerrat olivat uteliaisuus. Tämän jälkeen tuli taloudellinen hyöty. Opiskelijana olin hyvin iloinen kun työntekijä ilmoitti loput leivät pitää varmaan heittää roskiin, kun kohta mennään kiinni. Valitsin tietyn tahtoen luovutuspäiväksi perjantain, ko. paikka oli kiinni viikonloppuisin. Hyvin nopeasti henkilökunta oppi tuntemaankin, silloin kun sai käydä luovuttamassa 60 pv välein. Ja minähän kävin.

Kun talous tuli tasapainoon, oli tapa jäänyt päälle. Jopa olen saanut kahdenlaista tietoa eri ammattilaiselta. Joku väittää että verenluovutus laihduttaa. Kropasta lähtee vajaa ½ kg nestettä, mutta energiaa kuluu ennen kuin uusi verimäärä saadaan tehtyä. Uskon paljon enemmän tähän väittämään, kuin siihen toiseen.

Plussat:

Ilmaisia lounaita on olemassa.

Kolmiovoileivät ovat hyviä. Kukaan ei laske vaikka syöt niitä 7. En ole tosin vielä kokeillut tätä. Kaupan päälle dominoita ja appelsiinimehua. Varsinaista herkkuruokaa.

Saat lukea uusimmat akkojen lehdet, ihan ajan kanssa. Kukaan ei aja pois, vaikka olisit jo luovuttanut.

Mainetta ja kunniaa. Jos suunnitelma pitää paikkansa, tulen saamaan joko pinssin tai riipuksen tänä vuonna. Minulla ei koskaan voi olla liikaa koruja.

Kerran luovuttaessani veri meni suoraan pikana käyttöön. Oli tullut akuutti pyyntö ja minun vereni sopi tähän. Minä voin vaikuttaa. Fiilis oli pitkään todella upea.

Miinukset

? en ole vielä keksinyt. Enkä niin välitäkään keksiä.

Nyt on kaikista veriryhmistä kova pula. Ojenna auttava kätesi ja tee hyvä työ.

Lapsi-messut – kevään viimeiset messut

15 Huh

Lapsimessut ovat aivan oma lukunsa. Siellä on lukuisia näytteilleasettajia, joista en ole ikinä kuullut mitään. Pieniä ompelimoja, maahantuojia, vaikka mitä, jotka myyvät kaikkea ihanaa. Yleensä vaan jossain vaiheessa tulee kaaos. Ständien vuokrat ovat aivan varmasti melkoisia ja yksinkertaisesti halutaan maksimoida tuotto. Osasto on aivan liian täynnä ja sen sijaan että ilme olisi kutsuva, minun kohdalla poistyöntävä.

Tarrasin käteni ihanaan huppariin. Reessä oli useampi huppari. Lappu seinässä kaikki reessä 15 euroa. Iloisena jonottelin ja olin iloinen huippuedullisesti löydöstä, kassalla totuus iski naamaan, 45 euroa. Häh ! Tossa on lappu kaikki 15 euroa. Myyjän kommentti oli huvittava ” et kai sä kuvittele että 60 euron hupparin saisi 15 eurolla ”. En kuvittele, en. Osaan vaan lukea. Huppari jäi, prk. Lähettäisin palautetta yritykselle jos muistaisin paikan nimeä.

Vinkki ! Hinnoittele vaikka jokainen tuote yksitellen ja tällaiset kaikki 15 euroa hevon kuuseen jos summa ei pidä paikkansa. Ellei tarkoituksena ole saada vihaisia ei-asiakkaita.

Koska nimi on Lapsimessut, on paikalla, ylläri ylläri paljon lapsia. Kun on paljon lapsia, on myös paljon vaunuja. Vaikka varmaan kaikki äidit ja isät väittävät osaavansa työntää vaunuja, lapsimessut ovat erinomainen tilaisuus huomata tämä ei pidä paikkansa. Hyvin suurella todennäköisyydellä kaikkia messuvieraita tönitään vaunuilla ja vähintään ajetaan varpaiden päältä. Kannattaa muistaa tämä ennen kuin saapuu paikalle. Ettei sitten niitä ärräpäitä huutele, kun se pieni piltti niissä hyökkäysvaunuissa voi saada vaikutteita rumista sanoista. Maassa maan tavalla ja messuilla messujen tavalla.

Ohjelmaa oli melkoisesti. Olin kuitenkin liikkeellä ainoana jäsenenä meidän perheestä, joten Satu Sopanen tuttiorkestereineen jäi välistä. Penkit olivat aivan täynnä, on siis todellinen tähti.

Aikuisille tarjottavia maistiaisia oli hyvin vähän. No, kukapa meistä ei olisi aikuisille tarkoitettua ruokaa maistellut. Chiquita banaaneja sai miniversioita muutaman kun heittelin banaaniukkoa laatikkoon. Hauskaa. Ja banskulla elää hyvin muutaman tunnin.

Outlet on melkoinen keidas. Tällä kertaa muistin tuoda 2 huulipunan jämää ja mitä tekee Avon ? Ei vaihdakaan vanhaa uuteen. Sen sijaan yritys tarjosi hyviä tarjouksia kosmetiikasta. Puhumattakaan Lumenen tarjouksista. Kaukaa viisas, hyväksi havaittu taktiikka. Olin ajoissa tehnyt ostoslistan mitä tarvitsen tulevan puolen vuoden aikana. Kävin koko outlet-alueen läpi kerran, tarkistin tarjoukset ja tämän mukaan tein seuraavan kierroksen. Pelkkää säästöä.

Lähiruuan kohdalla alkoi olemaan jo nälkä. Ikävä kyllä en ollut ainoa, joka niin ajatteli. Kaikkiin ruokapaikkoihin kovat jonot. Banaania poskeen ja kohti seuraavia haasteita.

Kävin vielä lopuksi Model Expon läpi. Pienoismalleja löytyy, vakavia harrastajia, jotka ovat antaneet kauan aikaa sitten koko käden harrastukselle. Seuroja kalastelemassa jäseniä ja rata, jossa pystyi ajaa kilpaa muiden kanssa.

Aikaahan siellä menisi vaikka kuinka, niin paljon että minulta jäi eläimet väliin. Energia vaan loppui kesken.

Ostokset: hyvin maltillisesti, lähes kaikki tuli tarpeen sekä lapselle lippuja Snadi Stadiin. Normihinta 14 e, nyt 5 e kpl.

Olin hyvin lähellä tilata taas lehden. Onneksi yritys tarkistaa jokaisen henkkarit tilaushetkellä. Lompakko oli repun alimmaisena ja en jaksanut kaivaa sitä sieltä pois.

Tämän hetken fiilis ” kiva että seuraaviin messuihin on aikaa”.

Kevätmessut, messuja jälleen kerran

7 Huh

Jälleen kerran totesin vanhan kliseen, milloin messut Messukeskuksessa, sinne pitää päästä. Ja siellähän me oltiin.

Tällä kertaa koko perhe ja aamusta aikaisin, klo 10 oltiin jo oven toisella puolen.

Epäonnistuneen kesätyön kukkakaupassa jälkeen en ole kukkien kanssa ollut oikein ystävä, missään muodossa. Hyötykasvit ovat kivoja, mm parvekkeella on kiva kasvattaa mansikkaa, mutta hortonomia minusta ei ikinä tule. Silti nautin suunnattomasti floristien taidonnäyteistä, kun kävin katsomassa kilpailua. Upeita luomuksia saivat aikaan, niin opiskelijatkin kuin rautaiset ammattilaiset. Ei ole tuomareilla helppoa.

Messujen tarjonta oli hyvinkin laaja. Oli paljon myynnissä kukkia, taimeja, mökkejä, laitureita, grillejä. Ihan mitä tahansa mikä kuuluu mökkeilyyn. Paljuja paljon erilaisia, savustuspönttöjä, erilaisia näytöksia ja ohjelmanumeroita, esim saunajooga.

Koska meillä ei ole pihaa, asumme kerrostalossa, en edes aikonutkaan ottaa esitteitä jotka ei minua kosketa. Harmitti silti kun esitteitä tyrkytettiin ja vaikka kuinka kerroin tämä ei minua kosketa, laitettiin esite laukkuun. Joka meni kotona paperinkeräykseen. Järkeä ? Useilla esittelijöillä oli sama tunkeva tapa kuin ennen vanhaan puhelinmyyjillä. Onko oikea tapa saada vastaantuleva hiljaiseksi antamalla hänelle esite, jolla tämä ei tee mitään ?

Ainahan messuilla tulee sorruttua johonkin. Jos ei muuta niin ainakin lehtitilaukseen. Rakas puolisoni ei ole kovinkaan innostunut poraaja, mm joululahja on vieläkin asentamatta. Joten tilasin jonkun lehden vain sen takia että saan poran. Kotiin tullessa mieheni ilmoitti poran teho ei riitä asuntomme seiniin. Yritys hyvä 10. Mieheni lupaa jossain vaiheessa porata pari reikää, jotta naulakko pääsee käyttöön. Sitä päivää odottaessa.

Lapsi-messut seuraavaksi. Nyt jo tiedän rahaa palaa huomattavasti enemmän siellä.

 

10 totuutta – minun mielestäni, matkustaminen

5 Huh

1. Passi on tärkein matkatavara. Ota tehtäväksi katsoa aina jouluisin onko passi voimassa tulevan vuoden. Jos ei, hoidan kuntoon. Ajantavaraus tehdään netissä ja itselle sopivan ajan saaminen voi mennä kuukausien päähän. Lähempänä ruuhka-aikoja ajat täyttyvät kuukausia aikaisemmin.

2. Ajoissa kentällä. Ihmisellä on aikaa, helposti voi napata 10 min aamulla, illalla, päivällä. Mutta jos tulet kentälle myöhässä, kone ei odota. Mielummin ajoissa kuin myöhään.

3. Turvatarkastuspiste on täystyöllistetty ruuhka-aikoina. Silti jonossa voi mennä jopa 40 minuuttia. Kts kohta 3.

4. Paikallinen valuutta. Forexilla on laaja valuuttavalikoima. Amerikan puolella taala on voimakas, muualla euro. Ota sileitä seteleitä mukaan, tutki luottokortin käyttöä ja toimi sen mukaan. Meillä viime matkalla yhtäkkiä 1 luottokortti lopetti käyttämisen, heti ensimmäisiänä päivinä. Soittaminen Amerikasta Suomeen palvelunumeroon ei ole halpaa, varsinkin kun ainoaksi ratkaisuksi annettiin tule hakemaan konttorista uusi kortti.

5. Suunnittele. Kuinka kivalta kuulostaakin lause mennään miltä tuntuu kyseisenä aamuna, mutta kaikki nähtävyydet ja tapahtumat eivät tule turistin korvaan penkillä istuen. Loistavia keskustelupalstoja on maailma täynnä ja parhaat vinkit saatkin toisilta, jo ko. paikassa käyneiltä.

6. Matkalaukku saa painaa paluussa 20 – 23 kg. Riippuen yhtiöstä onko tämä maksullista vai ei. Pelkän laukun tyhjään painoon kannattaa kiinnittää huomiota. Itselläni painavin laukku painaa 6 kg, vuosia vanha Samsonite, kevyin 200 g, Ikean Dimpa. Kummatkin kestää yhtä hyvin. Jälkimmäisen kantaminen on vaan hankalempaa, mutta lentokentillä on myös kärryjä saatavilla.

7. Kuvaaminen. Kuinka ihanaa on ottaa kuvia iloisista ilmeistä rannalla, auringonlaskun aikaan. Lämmittää mieltä paukkupakkasilla kotona. Kamera mukaan !

8.  Ostaminen on mukavaa lomalla, mutta kyseenalaista ostokset ennen rahan vaihtamista. Mihin hintaan tämän saa Suomesta ? Laukku täyttyy yllättävän helposti.

9. Halvimmat liput ostetaan ajoissa. Seuraa tarjouksia.

10. Laturit ja herätyskellot ovat yleisimmät esineet mitä hotellihuoneisiin jätetään. Jos käytät laturia, laita esim. post it lappu oveen, johon kirjoita tarkista laturi jne.