Hullut päivät – ikuinen projekti

Viikko sitten tuli kuvasto postista, tein saman mitä jo monena vuotena aikaisemmin. Luin kuvaston 2 kertaan läpi ja sitten leikkasin kuvan minkä haluan irti ja teippasin ne tyhjälle paperille.

Saldo oli hyvin maltillinen, keskiviikkona aakkoskeittiöpyyhkeet, torstaina by Nordinin minityynyt ja sunnuntaina Alessin sitruunanpuserrin.

Ja mitä tapahtuu aina, mietin tarvitsenko oikeasti niitä. No, enhän minä tarvitse. Vaikka kuinka aakkospyyhkeet ovat kivoja, meillä on ennestään jo paljon tosi kauniita keittiöpyyhkeitä. Alessin sitruunanpuserrinta olen himoinnut vuosia, mutta este ostamiselle on ollut käytön vähyys. En muista että olisin ikinä kaivannut puserrinta. Joten sekin jäi. By Nordinin tullessa Suomen markkinoille, näin heidän tuotteita Habitaressa ja olin niin ihastunut. Valikoimaa oli 4 erilaista minityynyä ja kun niitä siinä katselin, tajusin ettei ehkä ole järkeä. No, järki ei voittanut, ainakaan täysiä, neljästä erilaisesta ostin 3. Ja kun tulin kotiin, piilotin ne kaappiin. Tykkään tosi paljon, mutta ihan ne ei kyllä meillä paikkaa ole löytänyt, varsinkaan sieltä kaapista käsin. Onko kenties tapahtunut niin että aika on meidän perheessä mennyt näiden ohi ? No, onhan tässä pari pv vielä aikaa palauttaa tyynyt.

Suomalaista perinneruokaa parhaimmillaan, Konstan Möljä

Tapaan säännöllisesti tyttöporukalla eri ravintoloissa pitkin Helsinkiä ja kun minulle ehdotettiin Konstan Möljää, fiilis ei ollut maailman mukavin. Olen paikassa käynyt joskus, vuosia vuosia sitten ja ruoka ei mitenkään vakuuttanut.

Nyt kun olen itse vastuussa lähes 100 % perheemme ruokailuista, ovat asiat muuttuneet monellakin lailla.

Joten pöytä varattiin ja hyvä niin. Meidän tullessa klo 18 oli paikassa hyvin tilaa mutta tuntia myöhemmin ei enää ollut. Lisäksi olimme ainoita suomalaisia lähtiessämme pois. Suomalainen perinneruoka vakuuttaa ulkomaalaisia.

Viinin ystävä kertoi valikoima on ihan yes, mutta edukas. Ruokaa löytyy joka lähtöön, jälkiruokaakin olisi saanut edulliseen hintaan, mutta yksinkertaisesti vatsaan ei enää mitään mahtunut.

Palvelu oli erinomaisen tuttavallista, henkilökunta selvästi aistii kenelle saa heittää vitsiä, kenelle ei. Me tunsimme itsemme todella tervetulleiksi.

Ainoa miinus paikassa oli ettei sinne kelvannut enää lounassetelit. Onneksi ne eivät ole ennenkään jäänyt lompakkoon vanhentumaan. Ja kun ottaa huomioon asiakaskunnan, ymmärrän täysin miksi niitä ei enää oteta vastaan.

Jos kaipaat suomalaista ruokaa, tämä on se paikka. Noutopöydän hinta kun on vielä 19 euroa, ei voi kalliiksi haukkua.

Ja pöytävaraus ehdottomasti pakollinen

http://www.kolumbus.fi/konstanmolja/frameset_fi.html

Loviisa ei olekaan Loviisassa ?

Kävin tyttöporukalla Loviisan aitassa. Olen nähtävästi täysin noviisi, todellakin uskoin Loviisan aitan sijaitsevan Loviisassa ja enkä voinut kuvitella minkälainen aarreaitta paikka oikeasti on.

Nimi ei tule paikkakunnasta vaan henkilöstä nimeltä Loviisa, joka rakasti kaikkea naisellista ja haali niitä ympärilleen. Omistaja Helena Aho kertoi leikkineenä pienenä rakennuksen raunioilla ja kun paikka vaihtoi omistajaa, oli nimi paikalle selvä.

Vaikka Helsingissä asunkin, säännöllisesti kaupoissa käy, oli valikoima hyvin laaja, kaikille jotain makua ja rahapussin kokoa katsomatta. Rakennuksia on 3, päärakennuksessa on 2 eri tasoa ja lisäksi kahvila, erikseen on Riviera Maison talo sekä alennusmyynneille oma talo. Neljättä rakennusta suunnitellaan.

Kauppoja ylläpidetään vakaalla ammattitaidolla, koska runsas valikoima ei tule hetkessä. Lisäksi aivan uusia uutuuksia kaupasta löytyi, mikä tarkoittaa hyviä suhteita maahantuojiin.

Tuotteita ei ollut mitään yhtä tai kahta vaan jokaista oli runsaasti ja tilattua saa lisää. Aukioloajat ovat hyvät, 10 – 18 arkisin ja lisäksi vielä viikonloppuisin ollaan auki.

Aitassa on mm käynyt lähes kaikki Suomen Martat eli paikka on todellakin suosittu vierailupaikka.

Alueena Rusko ei kertonut minulle yhtään mitään, mutta google auttoi tässäkin, Ruskoon on Turusta matkaa alle 15 km.

Jos Turkuun päin on asiaa tai muuten haluat käydä sisustusmaailmassa, ehdottomasti käymisen arvoinen paikka.

http://www.loviisanaitta.fi/

Vielä joulumatkasta – Singapore

Koska lentoliput olivat varattu eri aikaan, ei myöhästymisturvaa ollut. Suomeksi jos ensimmäinen lento olisi lähtenyt myöhässä ja olisimme menettäneet jatkoyhteyden, olisi meidän pitänyt ostaa uudet liput. Siksi en joustanut pysähtymisestä Singaporessa.

Vaikka lähtö ihanasta kohteesta teki surkean fiiliksen kaikille, oli Singapore loistava paikka viettää surkeuden poistoa. Lämpö on aina tervetullutta ja aasialainen ystävällisyys toimii.

Lentokentältä hotelliin olimme menossa kimppakuljetuksella mutta bussi ei ottanut meidän isoa laukkua vastaan. Ainoa vaihtoehto oli taksi, joka tuli samanhintaiseksi kolmella kuin kimppabussi.

Singaporessa ei ole mielestäni juurikaan väliä missä päin asuu. Taksit ovat halpoja, metro toimii. Taso on aina hyvä ja Helsinkiä halvempi.

Pikavisiitillä saa nopean käsityksen kaupungista suuntaamalla Orchard Roadille. Reilu 2 km pitkä katu on täynnä kauppakeskuksia, vierekkäin ovat luksuskaupat ja pikaruokapaikat.

Pieni tapaturma meille tapahtui. Paikallisessa kaupassa menimme hissiin ja hissi jäi jumiin. Vajaa tunnin verran odotimme, kunnes lopulta ovet tultiin avaamaan. Itse tunnistin vasta jälkikäteen oman hermostumiseni. Hississä painoraja oli 500 kg. Aloin miettimään onko meillä ylipainoa, jos mieheni painaa 200 kg, minä 200 kg ja lapseni 100 kg. Meistä ei tietenkään kukaan paina moisia lukuja, mutta ajatus ei todellakaan ollut terävimmästä päästä. Kun ovet aukesivat, tarjosi yhtiö meille vettä, pyyhkeitä ja 100 paikallista rahaa olevan lahjakortin. Kun me myöhemmin käytettiin, siellä olikin vain 20 SGD, n 15 euroa. No, saatiin sillä 5 paria Angry Birds sukkia. Ja tullaan aina muistamaan tämä tapahtuma.

Singapore myy turisteille Singapore-korttia, jolla voi matkustaa rajattomasti julkisilla ja pantin saa takaisin kätevästi mm. lentokentän metroasemalla. Lisäksi lapset saavat ilmaiseksi oman kortin, passia pitää vaan näyttää.

Siisteys on Singaporen yksi valttikorteista ollut. Mutta esim. oli täysin mahdotonta löytää roskakoria.

Reilu vuorokauden stoppi toimi, tuli ikävä myös Singaporeen.

Matkalaukuthan meillä oli vielä tässä vaiheessa lähes tyhjät, joten täytin dimpat mm. käsimatkalaukuilla. Mieheni innostui ostamaan kuivattuja hedelmiä vanhemmilleen ja minä mietin milloin viimeksi olemme tulleet kotiin vajailla kiloilla. Ihan hyvä vaihtoehto sekin on.

Nyt sitten uutta matkaa suunnittelemaan, kohde ei ole vaan vielä selvillä.

Matkan ykköskohde – Australia

Edellisestä matkasta Australiaan oli kulunut jo lähes 10 vuotta. Tällöin matkan elämys oli sukeltaminen koralliriutoilla. Tämä jäi nyt välistä, mutta monta muuta upeaa kohdetta tuli nähtyä.

Lensimme Gold Coastille, jonka olen aina kuvitellut alueena, isona rantana. Gold Coast on kaupungin nimi. Ranta on upea ja pitkä, täynnä korkeita rakennuksia upeine näkymine. Yksi sellainen on Q1, jonne mieheni ehdottomasti halusi. Osa huoneistoista on asuntoja, osa toimii hotellina, tai voit tehdä sekä että, asua kun olet paikanpäällä ja muuten vuokrata. Huone oli suht edukas, viime hetkenä varattuna, mutta koko matkan ajan muuta edullista jaksoa ei enää tullut. Asukkailla oli mahdollisuus ostaa hissilippu näköalapaikalle ja siellä oli mm edullista aamiaista tarjolla. Jos et raaski majoittua, näkymät ovat kyllä huikeat ja aamiainen hintansa arvoinen, vähintään.

Parin yön jälkeen vaihdoimme paikkakuntaa, tässä vaiheessa mitään ei ollut varattuna. Ajoimme maltillisesti ylöspäin, pysähdyimme kaikilla isommilla paikkakunnilla ja yövyimme pienissä. Mitä ylemmäs menimme, sitä edullisemmiksi hinnat muuttuivat. Rockhamptonin kohdalla päätimme lähteä takaisin alas.

Jouluaaton vietimme town 1770 nimisessä kaupungissa, rannan vieressä, jossa oli 3 eri tasoista majoitusta tarjolla. Halvin oli reppureissaajille, keskimmäisen valitsimme, maja rannan vieressä, jaettu keittiö ja kallein oli omalla keittiöllä. Australialaiset ovat syntyneet pihdit kädessä, joka paikassa oli joko ilmaiset tai hyvin edulliset grillit käytössä, kaupoissa myytiin valmis grilliin –annoksia. Aattoa ei juhlita, joulupäivänä on taas kaikki kiinni. Söimmekin kunnon aamiaisen ja nokka kohti seuraavaa kaupunkia. Hervey Bayssä poikkesimme menomatkalla, mutta liian kova lämpö sai meidät nopeammin takaisin autoihin. Päätimme juhlistaa joulua paikalliseen tapaan, grillaamalla. Puistoissa oli ilmaisia grillipaikkoja ja paljon pöytiä penkkeineen. Ihmiset olivat nähneet paljon vaivaa, pöytäliinat, ei kertakäyttöastiat ja ennen kaikkea kaikilla joulukarkit. Nämä avataan naapurin kanssa ja kummalle jää pitempi pää, saa sisällä olevan yllätyksen, yleensä kertakäyttöinen hattu, joka päässä syödään jouluateriaa.

Myös monet hotellit olivat kiinni, mutta juuri Hervey Baystä löytyi mukava 5 tähde hotelli pilkkahintaan ja päätimme viettää lopun joulusta uima-altaalla, jonne huoneesta oli vain metrejä matkaa.

Juuri seuraavaa liikettä ei tarvinnut miettiä. Emme olleet ainoita, joilla oli joulun aikana lomaa, joten päätimme ottaa hyvän ja edullisimman vaihtoehdon, ajoimme Brisbaneen. Tiet hyvät ja hiljaiset. Kaikki rantapaikat olivat käytännössä täynnä, hotelliyön hinta oli alkaen 200 euroa ylöspäin ja ihmisiä oli erittäin paljon. Ja teimme niin oikean ratkaisun. Ensimmäiset päivät Brisbanessa oli sateista ja mietittiin mikä kesäloma. Mutta sen jälkeen alkoi aurinko paistamaan ja koska aurinkoiset päivät oltiin vietetty ostoskeskuksissa, oli aikaa nauttia kauniista ilmasta koko rahan edestä.

Keskellä Brisbanea on iso keidas, upea uimapaikka. Kaupunki ylläpitää uimapaikkaa, henkilökuntaa on mm valvojia aamusta iltaan, upeat grillit ja kaikki tämä ilmaista.

Brisbanen keidas, keskellä keskustaa sijaitseva iso uimaranta, jonne oli tuotu tonneittain hiekkaa, uimavalvojia aamusta iltaan, hienot grillit ja kaikki tämä ilmaista.

Viivyimmekin lopulta yli viikon kaupungissa ja kyllä kaikilla oli niin suru puserossa kun piti pois lähteä.

Ainoa miinus, tai en tiedä lopulta onko se miinus, on hintataso. Majoituksia saa edukkaasti, jos näkee vaivaa, samoin autonvuokra, polttoainekin on edullisempaa kuin meillä. Pikaruokapaikoissa voi syödä muutamilla euroilla tarjousaterioita. Mieheni osti itselleen netin matkan ajaksi, itse pärjäsin mainiosti ilmaisilla. Mutta hintataso on yllättävän kallis. Me kun menimme, oli meillä vain 3 lentolaukkua, joista yksi oli täynnä dimpoja. Kun lähdimme kotiin, oli kaikki käsimatkatavat täynnä ja lisäksi 1 dimpa täynnä, 23 kg ostoksia. Reilu 2 viikon matkan ajaksi, 3 henkeä, väitän että tämä on vähän. Joulun jälkeen 26.12 alkoi alennusmyynnit ja valtaosa ostoksista tehtiin sen jälkeen.

Ehdottomasti uudestaan, kun vaan yhtä edullisia lentoja löytyy.